VRN:n blogi: Pohjoismaiset ravitsemussuositukset uudistuvat

12. toukokuuta 2021

Pohjoismaat ovat jo vuosikymmenien ajan tehneet yhteistyötä kansanravitsemuksen ja terveyden edistämiseksi. Ensimmäiset yhteispohjoismaiset ravitsemussuositukset julkaistiin vuonna 1980, minkä jälkeen suosituksia on päivitetty noin kahdeksan vuoden välein. Vuosituhannen vaihteeseen saakka suosituksissa käsiteltiin ravintoaineita sekä niiden puutosten ja liikasaannin ehkäisyä. Uudella vuosituhannella suosituksiin sisällytettiin ruokasuositukset ja kansansairauksien ehkäisyn näkökulma. Vuonna 2004 julkaistussa neljännessä painoksessa liikunta yhdistettiin osaksi suosituksia. Tällä hetkellä voimassa olevissa vuoden 2012 suosituksissa korostetaan lisäksi ruokavalion kokonaisuutta sekä ympäristön kannalta kestäviä ruokavalintoja. Pohjoismaisten suositusten päivittäminen käynnistyi vuonna 2019. Nelivuotisen urakan päämääränä on julkaista uudistettu 6. painos, Nordic Nutrition Recommendations 2022 (NNR2022), loppuvuodesta 2022. Se sisältää viimeisimpään tutkimusnäyttöön perustuvat suositukset energialle ja ravintoaineille. Ruokavalion koostamista koskevia suosituksia ja ympäristönäkökulmaa laajennetaan.

Tavoitteena ympäristöystävällinen ruokajärjestelmä ja ruoankulutus

Agenda 2030 on YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma, jonka ytimessä ovat 17 kestävän kehityksen tavoitetta (Sustainable Development Goals; SDG). Ne kattavat ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmat. Lisäksi huomioidaan kulttuuriperimän tärkeys. Myös Pohjoismaat ovat sitoutuneet tavoitteiden saavuttamiseen. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO korostaa kestävän ruokajärjestelmän välttämättömyyttä useimpien kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi. Pohjoismaisen ministerineuvoston visio on, että Pohjoismaat ovat kestävyyskehityksen kärjessä vuonna 2030. Tavoitteena on, että uudistettavat pohjoismaiset suositukset toimivat tiekarttana Pohjoismaiden ja Baltian maiden ympäristöystävällisille ruokajärjestelmille ja ruoankulutukselle.

Ruoankäytön ympäristövaikutukset huomioitiin omana lukunaan jo vuoden 2012 suosituksissa ja tältä osin pohjoismaiset suositukset olivat aikaansa edellä. Pohjoismaisen ministerineuvoston ohjeistuksesta aiheen käsittelyä syvennetään uusissa suosituksissa.

Suositustyön toimeksianto

Päivitystyö tehdään Pohjoismaiden ministerineuvoston toimeksiannolla ja rahoituksella. Kansallisesti työtä rahoittavat pienellä osuudella maa- ja metsätalousministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Pohjoismainen ministerineuvosto pyysi kutakin Pohjoismaata nimeämään kaksi edustajaa suosituksia valmistelevaan työryhmään sekä yhden edustajan ohjausryhmään. Suomen edustajat ovat myös valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäseniä. Pohjoismaisten edustajien lisäksi työryhmässä ovat havainnoijina edustajat Virosta, Latviasta, Liettuasta ja Färsaarilta. Työryhmää johtaa ravitsemustieteen professori Rune Blomhoff Oslon yliopistosta.

Työryhmä asettaa tutkimusnäyttöön pohjaavat suositukset. Työryhmän tehtävänä on päivitystyön organisoiminen, protokollan laatiminen ja toimeenpano, suositusten sisällön suunnittelu, asiantuntijoiden valinta sekä viestintä. Ohjausryhmä vastaa päivitystyön yleisestä hallinnoinnista ja taloudesta. Kansainvälinen neuvoa antava asiantuntijaryhmä on konsultoitavissa tieteellisissä ja menetelmällisissä kysymyksissä.

Tieteellisen näytön arviointi

Suositusten päivittäminen käynnistyi uudistustarpeen arvioimisella sekä päivitystyön protokollan laatimisella. Työryhmä on julkaissut Food & Nutrition Research -tiedelehdessä kolme ensimmäistä tieteellistä artikkelia, joissa kuvataan suositustyön periaatteet ja protokolla, suositusten asettamisen pohjaksi hyväksyttävien systemaattisten katsausten kriteerit sekä käsikirja korkealaatuisten systemaattisten katsausten tekemiselle. Suositukset pohjataan uusimpaan ja korkealaatuisimpaan tieteelliseen näyttöön ravinnon ja terveyden välisistä yhteyksistä. Tavoitteena on, että suosituksenmukaisella ravitsemuksella turvataan riittävä energian ja ravintoaineiden saanti ihanteelliseen kasvuun ja kehitykseen sekä edistämään toimintakykyä ja terveyttä koko elämänkaaren ajan. Terveysnäkökulman lisäksi uusi suositus ottaa huomioon suositeltavien ruokavalintojen ympäristövaikutuksia nykytiedon valossa.

Suosituksen pohjaksi ei riitä yksittäinen tutkimustulos, vaan suosituksen asettaminen edellyttää useisiin tieteellisiin tutkimuksiin pohjaavaa johdonmukaista tutkimusnäyttöä eri tutkimusasetelmista. Tutkimusnäytön arviointi on erityisen vaativa tieteellinen prosessi. NNR2022-prosessissa näytönasteen arvioinnissa käytetään Maailman syöväntutkimussäätiön (World Cancer Research Fund; WCRF) arviointityökalua. Tieteellisen tiedon keskeisiä ominaisuuksia ovat itsekriittisyys ja itsekorjautuvuus. Uutta tutkimusnäyttöä kertyy koko ajan lisää ja osa haastaa vanhaa tietoa. Tutkimusmenetelmien kehittyessä muun muassa usean ravintoaineen tilaa voidaan mitata aiempaa luotettavammin ja teknologinen kehitys mahdollistaa yhä suurempien aineistojen keräämisen ja analysoinnin. Päivitystyötä tarvitaan myös ravitsemukseen kytkeytyvien terveyshaasteiden ja ruokaympäristön muuttuessa. Tutkimustieto ruokien ympäristövaikutuksista kasvaa lisääntyvällä vauhdilla, mutta on monelta osin edelleen puutteellista ja vanhentunutta. Tieteellisen tutkimustyön on haastavaa pysyä tuotanto- ja toimitusketjujen kehityksen perässä. Ympäristövaikutusten luotettavaksi mittaamiseksi tarvitaan lisää standardoituja menetelmiä ja harmonisoituja laskentatapoja.

Uudistustyössä mukana satoja asiantuntijoita

Uudessa suosituksessa tulee olemaan lähes kuusikymmentä lukua eri ravintotekijöistä. Kunkin luvun kirjoittamisesta vastaa kaksi aiheen pohjoismaista asiantuntijaa ja tieteellisestä vertaisarvioinnista kaksi ulkopuolista arvioijaa. Uudistustyössä on kaiken kaikkiaan mukana noin 350 ravitsemuksen asiantuntijaa eri tutkimuslaitoksista ja yliopistoista. Heidän riippumattomuutensa varmistetaan ennen tehtävään nimeämistä. Lukuja päivittäessään asiantuntijat kartoittavat kunkin ravintotekijän osalta ravitsemuksen ja terveyden välisiä yhteyksiä koskevat uudet tutkimukset niin sanotulla Scoping review -menetelmällä ja hyödyntävät kriteerien mukaisia korkealaatuisia systemaattisia katsauksia. Työn viimeisessä vaiheessa suositustyöryhmä käy läpi päivitetyt tekstit, sisällyttää niihin temaattisia painotuksia kokonaisruokavalion, terveyshaasteiden, ylipainon, fyysisen aktiivisuuden ja ympäristövaikutusten näkökulmista sekä asettaa lopulliset suositukset. Kansainvälinen tieteellinen asiantuntijaryhmä arvioi suositukset ennen niiden lopullista julkaisemista.

Systemaattisten katsausten keskus

Työryhmä on tunnistanut ja rajannut ne teemat, joista on tarpeen tehdä systemaattinen kirjallisuuskatsaus uudistettavien suositusten pohjaksi. Aiemmista päivityskierroksista poiketen tämänkertaisen päivityksen tueksi on perustettu systemaattisten katsausten keskus, johon on valittu asiantuntijuuden perusteella edustajia eri Pohjoismaista. Keskukseen valittu työryhmä tekee yhteensä kymmenen uutta systemaattista katsausta, joiden aiheita haettiin myös julkisella haulla. Ensimmäiset viisi aihetta on julkaistu NNR2022-verkkosivuilla.

Suositusten käyttötarkoitus

Pohjoismaiset ravitsemussuositukset luovat pohjan Pohjoismaiden ja Baltian maiden kansallisille ruoka- ja ravitsemussuosituksille sekä ruoka- ja ravitsemuspolitiikalle. Lisäksi ne tarjoavat tieteelliseen tutkimusnäyttöön pohjaavan perustan tutkimukselle, ruokapalveluille, koulutukselle, elintarviketeollisuudelle ja terveyspalveluille. Suomalaiset suositukset päivitetään, kun pohjoismainen työryhmä on edennyt omassa työssään riittävän pitkälle. Kansallisissa suosituksissa otetaan huomioon viimeisimmät tiedot suomalaisten ruoankäytöstä, ravintoaineiden saannista ja ravitsemustilasta sekä huomioidaan suomalaisen ruokaympäristön erityispiirteet.

Webinaari: Environment-friendly food systems

Pohjoismaisten ravitsemussuositusten työryhmä on koonnut työnsä tueksi ekologisen kestävyyden asiantuntijaryhmän, jonka yhteistyökumppanina toimii brittiläinen Chatham House. Kestävään ruokajärjestelmään liittyen on käynnissä useita kansainvälisiä, eurooppalaisia ja pohjoismaisia hankkeita. NNR2022-työryhmä kokoaa listaa näistä hankkeista ja pyrkii hyödyntämään niissä tuotettua korkealaatuista tietoa työssään. Suositustyöryhmä järjestää kaikille avoimia kestävyysaiheisia webinaareja. Seuraava webinaari ”Environment-friendly food systems” järjestetään 25.5. Tilaisuuteen voi rekisteröityä työryhmän verkkosivuilla, jossa esitykset ovat myös saatavilla webinaarin jälkeen.

Pohjoismaisten ravitsemussuositusten päivitystyötä voi seurata ja tarvittaessa ottaa yhteyttä työryhmään NNR2022-verkkosivujen kautta. Myös kaikki kirjoituksessa mainitut julkaisut löytyvät verkkosivuilta.

Kirjoittajat: 
Maijaliisa Erkkola, Ursula Schwab ja Satu Männistö 

Maa- ja metsätalousministeriö nimitti Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ehdotuksesta Suomen edustajiksi pohjoismaisten ravitsemussuositusten ohjausryhmään dosentti Satu Männistön Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sekä työryhmään professori Ursula Schwabin Itä-Suomen yliopistosta ja dosentti Maijaliisa Erkkolan Helsingin yliopistosta.