Kuolleita luonnonvaraisia eläimiä, kuten auton alle jääneitä tai luonnosta löytyneitä, ei lueta kuuluvaksi sivutuotteisiin. Jos kuolleena löydetty eläin aiheuttaa haju- tai muuta haittaa, sen voi haudata. Pienet luonnonvaraiset eläimet voi laittaa myös kotitalouden sekajäteastiaan. Suurien eläinten, kuten hylkeiden ja hirvien raatojen toimittamisesta hyväksytylle kaatopaikalle tai jätteenpolttolaitokseen on syytä olla etukäteen yhteydessä toimijaan ja varmistaa paikan raatojen vastaanottomahdollisuus. Hautaus- tai hävityskustannuksista vastaa se, jolle haitta aiheutuu.
Luonnonvaraiset eläimet, joiden epäillään sairastaneen ihmisiin tai eläimiin tarttuvaa tautia, on hävitettävä hautaamalla. Mikäli kuolleita eläimiä on paljon, on syytä olla yhteydessä paikalliseen kunnaneläinlääkäriin. Ruokavirasto voi tarvittaessa asettaa tiukempia vaatimuksia tällaisten raatojen hävittämiselle. Myös pyydystetyt kalat ja niiden perkuujäte, jossa havaitaan loisia, olisi suositeltavaa hävittää hautaamalla loistartunnan leviämisen estämiseksi.
Kuolleen eläimen voi toimittaa tutkittavaksi Ruokaviraston Oulun toimipaikkaan, paitsi villisiat, jotka toimitetaan Helsingin toimipaikkaan. Kuolinsyytutkimukset tehdään maksutta. Sovi lähetyksestä puhelimitse, puhelin 029 520 4181.
Villisiat ja afrikkalaisen sikaruton leviämisuhka
Afrikkalaisen sikaruton leviämisuhan vuoksi maa- ja metsätalousministeriö ja Suomen riistakeskus ovat vedonneet metsästäjiin, että nämä sitoutuisivat villisikakannan tehokkaaseen vähentämiseen. Metsästettyjen villisikojen ruhonosat, joita ei hyödynnetä, suositellaan haudattavaksi. Jos kaadetun villisian epäillään olleen sairas tai villisika löydetään kuolleena, metsästäjän tulisi viipymättä ottaa yhteys paikalliseen kunnaneläinlääkäriin. Varsinkin kuolleena löydettyjen ja sairaiden eläinten koko ruho tai näytteet olisi tärkeä saada tutkittua afrikkalaisen sikaruton varalta. Jos ruhoa ei saada lähetettyä tutkittavaksi, tulee se näytteenoton jälkeen haudata noudattaen hautaamisesta annettuja ohjeita.
Hirven metsästys ja ekinokokkoosin leviämisuhka
Ekinokokit voivat aiheuttaa hirvissä ekinokokkoositaudin, jossa ekinokokit muodostavat hirven keuhkoihin tai harvemmin maksaan toukkia sisältäviä nesteen täyttämiä suurikokoisia rakkuloita, jotka syrjäyttävät toimivaa kudosta. Mikäli hirven keuhkoissa tai maksassa havaitaan nesteen täyttämiä rakkuloita, tulisi tällaiset elimet lähettää Ruokavirastolle tutkittavaksi.
Ekinokokkoosin leviämisen ehkäisyksi tulisi hirvien keuhkot hävittää niin, etteivät luonnoneläimet ja koirat pääse niitä syömään. Suomessa koirille ei pidä syöttää raakoja hirven sisäelimiä, etenkään keuhkoja. Koiraeläimillä toukista kehittyy suolessa heisimato. Sen munat erittyvät ulosteeseen, josta loistartunta voi levitä myös ihmiseen.
Kuolleet luonnonvaraiset linnut
Ota yhteyttä lähimpään virkaeläinlääkäriin, jos löydät useita luonnonvaraisia lintuja kuolleina. Ruokavirastossa tutkitaan, onko kyse lintuinfluenssasta.
Lintuinfluenssaa on syytä aina epäillä, jos todetaan luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemia. Yksittäistä kuolleena löydettyä lintua ei pääsääntöisesti pidetä lintuinfluenssaepäilynä, ellei kyseessä ole iso petolintu. Yleensä joukkosairastumisena tai -kuolemana voidaan pitää tilannetta, jossa samalta alueelta löytyy sairaana tai kuolleena useampi kuin yksi joutsen, viisi tai useampi muu vesilintu tai yli kymmenen muihin lajeihin kuuluvaa lintua.
Lintujen joukkokuolemista on ilmoitettava viipymättä kunnaneläinlääkärille tai läänineläinlääkärille, joka huolehtii näytteenotosta. Myös yksittäisistä isoista petolinnuista on hyvä ilmoittaa kunnaneläinlääkärille. Eläinlääkäripalvelut löydät täältä. Virkaeläinlääkäri huolehtii tarvittavien näytteiden lähettämisestä Ruokavirastoon.
Tätä pienemmistä määristä kuolleita lintuja voi ilmoittaa Ruokaviraston internetlomakkeen kautta.
Kuolleiden lintujen löytöpaikan ja sen koordinaatit saa otettua talteen esimerkiksi älypuhelimen karttasovelluksella.
Tutkittavaksi kannattaa lähettää vain tuoreita kuolleita lintuja, jotta kuolinsyy saadaan tutkittua luotettavasti.
Kuolleisiin lintuihin ei saa koskea
Vaikka lintuinfluenssan tarttumisriski ihmiseen on hyvin pieni, ei kuolleisiin lintuihin silti saa koskea paljain käsin. Jos koskettaminen on jo tapahtunut, on kädet pestävä hyvin vedellä ja saippualla sekä desinfioitava alkoholipohjaisella käsidesillä. Yksittäiset linnut, joita ei lähetetä tutkittavaksi, voi haudata vähintään 40 cm syvyyteen paikkaan, jossa ihmisten ja eläinten terveydelle aiheutuvat riskit ovat mahdollisimman vähäiset, tai poimia lapiolla, kertakäyttökäsineitä käyttäen tai ehjällä muovipussilla, ja laittaa pussissa sekajätteisiin. Syrjäisessä paikassa kuolleen yksittäisen linnun voi jättää hajottajaeliöstön ruuaksi.