Raatokeräily

Tiloilla itsestään kuolleet ja lopetetut märehtijät, siat ja siipikarja on sivutuotelain määräämiltä eläintiheiltä keräilyalueilta kerättävä ja käsiteltävä sivutuoteasetuksen mukaan hyväksytyssä käsittelylaitoksessa tai hävitettävä polttamalla raatojen polttoon hyväksytyssä polttolaitoksessa.  Keskeisenä tarkoituksena raatokeräilyssä on eläintautien leviämisen estäminen.

Raatokeräilytoiminta

Valtioneuvoston asetuksessa 998/2017 säädetään valtion talousarvion mukaisen tiloilla kuolleiden ja lopetettujen tuotantoeläinten keräilyyn ja hävittämiseen tarkoitetun valtionavustuksen myöntämisestä ja käytöstä. 

Ruokavirasto on valtionapuviranomainen,  joka myöntää valtionavustusta vuosittain hakemuksesta raatokeräilytoimijalle ja päättää vuosittain eläimen omistajalle hyvitettävän eläinlajikohtaisen avustuksen määrän. Avustusta voi hakea raatokeräilytoimija, joka täyttää valtionavustuksen myöntämisen ehdot, ja jonka tulee käyttää avustus raatojen keräilystä ja hävittämisestä eläimen omistajalle aiheutuvien kustannusten hinnanalennukseen. Avustuksen saajia voi olla useita.

Eläimen omistajan ei tarvitse hakea itse avustusta, vaan avustus tulee suorana hinnan alennuksena raatokeräilytoimijalta. Eläimen omistaja, jonka toiminnassa on havaittu tiettyjä  lainsäädännön rikkeitä, joutuu maksamaan raatokeräilyn kokonaan itse.

Avustuksen hakeminen

Avustusta voi hakea toimija, joka sitoutuu keräämään keräilyalueelta kaikki tuen piiriin kuuluvien eläinlajien raadot viipymättä raatojen laadusta riippumatta ja ympäri vuoden. Käytettävän keräilykaluston tulee täyttää sivutuotelainsäädännön vaatimukset  ja käsittely- tai polttolaitoksen tulee olla sivutuoteasetuksen mukaan hyväksytty ja ympäristölainsäädännön vaatimukset täyttävä. Laitoksessa on voitava ottaa yli 48 kuukauden ikäisistä naudoista ja yli 18 kuukauden ikäisten lampaista ja vuohista TSE-näyte. Toimijalla on oltava myös valmius ja riittävä kapasiteetti huolehtia raatojen keräämisestä ja käsittelystä lakisääteisesti vastustettavan tai uuden eläintaudin levitessä maassa epidemiana.

Mikäli toimija katsoo pystyvänä täyttämään edellä mainitut perusvaatimukset, voi avustusta hakea Ruokavirastolta avustuksen myöntämisvuotta edeltävän syyskuun loppuun mennessä. 

Avustushakemuksessa hakijan tulee esittää

• hakijan yhteystiedot ja vastuuhenkilö
• selvitys valtionavustuslain 7 §:n 2 momentissa tarkoitetun avustuksen kohderyhmästä
• toiminnan toteuttamissuunnitelma, kustannusarvio, rahoitussuunnitelma ja aikataulu
• toteutumisen seurantatapa ja siinä käytettävät mittarit
• hakijan viimeksi päättynyttä tilikautta koskeva toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus koskien raatokeräilytoimintaa, jollei niitä ole aikaisemmin toimitettu

Hakemukseen liitettävän toteuttamissuunnitelman on sisällettävä tiedot miten toimija aikoo käytännössä toteuttaa aiemmin mainitut perusvaatimukset. Vuoden 2025 avustus on haettava viimeistään 30.9.2024. Ruokavirasto myöntää avustuksen raatokeräilytoimijalle, mikäli arvioi näiden tietojen perusteella hakijan täyttävän sille asetetut vaatimukset. Avustus myönnetään vuosittain.

Avustuksen maksaminen

Ruokavirasto päättää vuosittain eläimen omistajalle hyvitettävän eläinlajikohtaisen avustuksen määrän.

Eläimen omistaja maksaa raatokeräilytoimijalle raadon noudosta ja hävittämisestä hinnan, joka on alennettu valtionavustuksen suuruudella. Ruokavirasto maksaa valtionavustuksen osuuden raatokeräilytoimijalle saatuaan toimijalta raportin kerätyistä eläimistä.

Tietyissä tapauksissa asetus estää avustuksen maksamisen. Tällöin eläimen omistaja ei saa avustuksen suuruista hinnanalennusta ja raatokeräilytoimija laskuttaa omistajalta todellisen kustannuksen. 

Avustusta ei makseta

• jos eläimet on jouduttu lopettamaan eläinten hyvinvoinnista annetun lain (693/2023) 98 §:ssä tarkoitetun menettelyn mukaisesti.
• jos valvontaviranomainen on joutunut antamaan sivutuotelain 63 §:n mukaisen määräyksen kuolleen eläimen hävityksestä. Toisin sanoen eläimen omistaja on laiminlyönyt velvollisuutensa järjestää kuolleen eläimen nouto ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin vasta määräyksen saatuaan.
• jos kuollutta märehtijää ei voida tunnistaa.

Eläinsuojelutapauksissa valvontaviranomainen tilaa raatokeräilyn paikalle. Antamastaan hävitysmääräyksestä hän tiedottaa raatokeräilytoimijaa, joka saa näin tiedon täyden hinnan laskutusta varten.

Jos kuollutta märehtijää ei voida tunnistaa eli eläimeltä puuttuu korvamerkit, eikä sitä ole ilmoitettu eläinrekisteriin, niin myöskään tällöin avustusta ei voida maksaa ja raatokeräilijä laskuttaa noudosta täyden hinnan. Paitsi eläimenpitäjän, myös raatokeräilytoimijan on tehtävä asianmukaiset merkinnät rekisteriin. Jos raatokeräilijä ei pysty tunnistamaan kuollutta eläintä, ei sitä voida merkitä vastaanotetuksi käsittelylaitokseen.

On siis tärkeää varmistaa, että kuolleella märehtijällä on ainakin toinen korvamerkeistä kiinni. Jos eläin on korvamerkitön tai jos kiinni oleva merkki on rikkoutumisen tai likaantumisen vuoksi lukukelvoton, käytetään korvausmerkkiä. Nautojen punaista tilapäismerkkiä ei voida käyttää korvamerkittömille naudoille. Nauta voidaan merkitä punaisella tilapäismerkillä korvausmerkin sijaan vain ja ainoastaan tapauksessa, jossa toinen korvamerkki on pudonnut juuri ennen teuraaksi menoa, eikä naudalle enää ehditä saamaan korvausmerkkiä.

Merkintä- ja rekisteröintilainsäädännöstä tuleva korvamerkittömän lampaan ja vuohen kuljetuskielto ei koske kuolleita eläimiä.

 Vasikat, karitsat ja kilit, joilla ei lakisääteisesti vielä tarvitse olla korvamerkkejä

Alle 6 kk ikäisenä kuolleen lampaan tai vuohen keräys samanaikaisesti maksullisen lampaan tai vuohen raadon mukana tehdään veloituksetta, eikä valtion avustusta näin ollen makseta. Samoin alle 21 vuorokauden ikäisenä kuolleen pikkuvasikan keräys samanaikaisesti maksullisen naudan tai vasikan raadon mukana tehdään veloituksetta. Näin toimitaan riippumatta siitä, onko eläin ehditty korvamerkitä vai ei.

Jos raatokeräilijälle on maksettu valtionavustus vaikka eläimen omistaja on rikkonut edellä mainittua lainsäädännön kohtia, niin Ruokavirasto perii aiheettomasti maksetun valtionavustuksen takaisin raatokeräilijältä valtionavustuslain mukaisesti. Vastaavasti raatokeräilytoimija voi periä eläimen omistajalta perusteetta saadun hinnanalennuksen takaisin. Jos raatokeräilijä on laskuttanut eläimen omistajalta täyden hinnan ja eläimen omistaja kuitenkin katsoo olevansa oikeutettu avustukseen, niin hän voi hakea asiaan korjausta Ruokavirastosta.  

Avustuksen määrä vuonna 2025

Avustusten määrät tulevalle vuodelle päätetään siinä vaiheessa, kun eduskunta on joulukuussa hyväksynyt seuraavan vuoden talousarvion, jossa valtionavustusten kokonaissumma on vahvistettu.  Eläinlajikohtaiset avustusten määrät vuonna 2024 ovat seuraavassa taulukossa.

Esitetyt hinnat ovat arvonlisäverottomia. 
Ennen lainsäädännön edellyttämää rekisteröintiä ja merkintää kuollut vasikka maksullisen vasikan tai naudat kanssa veloituksetta. 
Alle 6 kuukauden ikäiset lampaat ja vuohet yli 6 kuukauden ikäisen lampaan tai vuohen kanssa veloituksetta.