Yersinioosi
Lohikalojen furunkuloosi ja vibrioosi
Yhdistelmärokotetta käytetään silloin, kun rokottaminen sekä furunkuloosia että vibrioosia vastaan on tarpeen. Lohikalat voidaan rokottaa furunkuloosi-vibrioosi-yhdistelmärokotteella. Yleistyneiden kirjolohen poikasten rokotusten ansiosta lohikalojen paisetauti eli furunkuloosi ja vibroosi ovat vähentyneet oleellisesti ruokakalan kasvatuksessa. Kaikki kalojen rokotteet ovat inaktivoituja.
Yleiset rokotusohjeet
Rokotettavien kalojen on oltava terveitä ja hyväkuntoisia. Ylimääräistä stressiä aiheuttavia toimenpiteitä, kuten kylvetyksiä ja lajittelua on syytä välttää ennen rokotusajankohtaa. Kaloja ei saa rokottaa smoltifikaation aikana. Kaloja paastotetaan 1–2 vuorokautta ennen ja jälkeen rokottamisen. Rokotuksen jälkeinen paastotus vähentää rokotteen pursuamista ulos injektiomenetelmällä rokotettujen kalojen vatsaontelosta. Kaloja ei pidä käsitellä eikä siirtää ennen kuin rokottamisesta on kulunut vähintään 4 viikkoa.
Veden lämpötilan pitää kaloja rokotettaessa olla vähintään +2 ºC (ehdoton alaraja) eikä se saa olla yli +16 ºC. Suojan kehittyminen on riippuvainen lämpötilasta. Alhaisissa lämpötiloissa suoja kehittyy hitaasti, alle +2 ºC vedessä rokotesuoja ei kehity lainkaan. Rokotesuoja eli immuniteetti muodostuu veden lämpötilasta riippuen 4–8 viikossa.
Avattu rokotepullo on käytettävä saman työpäivän aikana. Injisoitavia rokotteita ei saa siirtää eri astiaan. Rokotteet säilytetään pimeässä +2 - +4 ºC:ssa, eivätkä ne saa jäätyä.
Kalojen rokotusmenetelmät
Upotusmenetelmä
Upotusmenetelmässä kala kastetaan rokoteliuokseen. Menetelmää käytetään rokottaessa kalaa vesipohjaisilla rokotteilla vibrioosia vastaan ja se soveltuu parhaiten pienille kaloille. Rokotesuoja on lyhytaikainen.
Upottamalla rokotettavien poikasten keskipainon on oltava vähintään 5 g, mieluiten 10 g. Yksi litra rokotetta laimennetaan 9 litraan puhdasta vettä (1:10). Laimentamiseen käytetyn veden lämpötilan tulisi olla lämpötilashokin välttämiseksi sama kuin allasveden lämpötilan (± 2 - 5 ºC). Rokoteliuosta on hapetettava. Yhdellä litralla laimentamatonta rokotetta (= 10 litralla laimennettua rokotetta) voidaan rokottaa 100 kg kalaa.
Kalat upotetaan haavissa 30 sekunniksi rokoteliuokseen. Noin 3 kg kalaa yhdessä haavillisessa on sopiva määrä. Rokoteliuokseen ei saa kerralla laittaa yli 4,5 kg kalaa. Veden ja rokoteliuoksen on annettava valua hyvin haavista ennen kalojen upottamista ja upotuksen jälkeen. Kun 100 kg kalaa on rokotettu, vaihdetaan rokoteliuos uuteen.
Injektiomenetelmä
Injektiomenetelmää käytettäessä oikeaan rokotustekniikkaan on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Rokotettavien kalojen keskipainon pitäisi massarokotuksessa olla vähintään 25 g. Mikäli kalat rokotetaan pienempinä on noudatettava äärimmäistä huolellisuutta. Yli 500 g:n painoisille kaloille rokoteannos on aina 0,2 ml kalaa kohden. Alle 500 g:n painoisille rokoteannos on joko 0,1 tai 0,2 ml kalaa kohden rokotteesta riippuen (tarkista annos käyttämäsi rokotteen kohdalta).
Anna rokotteen lämmetä hitaasti +15 - +20 ºC lämpötilassa (ota rokote lämpenemään hyvissä ajoin ennen rokotuksen aloittamista esimerkiksi edellisenä iltana). Ravistele rokote tasaiseksi ennen käyttöä. Rokotteen on pysyttävä +15 - +20 ºC:een lämpöisenä ja sitä on syytä ravistella useaan otteeseen rokottamisen aikana.
Kalat nukutetaan rokottamista varten. Nukutusliuosta on hapetettava tai ilmastettava. Käytä automaattiruiskua ja kertakäyttöneuloja. Liitä steriili automaattiruisku steriilillä letkulla rokotepulloon. Vaihda neula riittävän usein sekä käsin että koneella rokotettaessa.
Neula työnnetään nukutetun kalan vatsaevien ja vatsaevärustojen etupuolelta vatsaontelon seinämän läpi. Varo työntämästä injektioneulaa liian syvälle. Kun neula on vatsaontelossa, ruiskuta rokoteannos. Neulaa ei saa vetää ulos vatsaontelosta ennen kuin koko annos on ruiskutettu. Rokote on öljyadjuvantin vuoksi hyvin ärsyttävää, siksi sitä ei saa joutua vatsaontelon seinämän läpäisevään pistokanavaan, lihaksiin eikä sisäelimiin. Rokottamisen jälkeen kala siirretään välittömästi hapekkaaseen, puhtaaseen veteen, jotta nukutuksesta toipuminen kävisi mahdollisimman nopeasti.
Rokotuksista johtuvat sivureaktiot
Kaloissa adjuvanttia sisältävä rokote voi aiheuttaa pigmentin muodostumista pistokohtaan tai vatsaontelon seinämiin, kiinnikkeiden muodostumista vatsaontelon elimiin ja joskus harvoin steriilejä paiseita lihaksiin. Nämä sivureaktiot voivat aiheuttaa esteettistä haittaa (kirjolohen laatuluokitus) ruokakalatuotannossa. Rokotettaessa tulevia emokaloja on huomioitava, että kiinnikkeiden muodostuminen voi haitata mädin kehitystä ja lypsyä.
Rokottajaan osunut injektio
Rokottajaan itseensä osuneista injektioista voi olla seurauksena allergisia reaktioita, vakavimpana anafylaktinen shokki, joka vaatii aina välitöntä ensiapua (adrenaliinia injektiona lihakseen) ja lääkärin hoitoa. Sormiin tai käteen osunut injektio voi aiheuttaa paikallisen tulehdusreaktion ja/tai niin voimakkaan verisuonten supistumisen, että seurauksena on kuolio. Rokotusryhmän on oltava selvillä injektiorokottamisen vaaroista ja nopea ensiapu tapaturmien varalta on aina varmistettava.
Jos injisoit rokotetta vahingossa itseesi, käänny heti lähimmän ensiapuaseman puoleen ja näytä alla oleva tiedote lääkärille (tai sairaanhoitajalle). Ota mukaan lääkäriin myös rokotteen mukana olevat ohjeet.
Tiedote hoitohenkilökunnalle
Rokottajaan itseensä osunut öljypohjainen rokote voi aiheuttaa voimakkaan verisuonten supistumisen, jonka seurauksena saattaa olla esimerkiksi sormen menetys. Tapaturman hoito vaatii välitöntä lääkärin tutkimusta ja mahdollisesti kirurgisia toimenpiteitä. Injektiokohdan avaus ja huuhtelu ovat tarpeen etenkin, jos injektio on osunut sormenpäiden tai jännetuppien alueelle.