Hevosten, kuten kaikkien muidenkin eläinten pitoa, hoitoa, kohtelua ja käsittelyä säätelevät eläinten hyvinvointilaki, eläinkuljetuslaki ja -asetus sekä lopetusasetus. Hyvinvointivaatimukset koskevat hevosen lisäksi poneja, aaseja ja muita hevoseläimiä, kuten muuleja.
1.1.2024 voimaan tullut laki eläinten hyvinvoinnista (693/2023) toi uusia vaatimuksia myös hevosten ja muiden hevoseläinten pitäjille. Vaatimuksista on kerrottu tarkemmin Ruokaviraston verkkosivulla Hevosten pitoa koskevia uusia vaatimuksia.
Hevoseläinten pidolle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista säädetään lisäksi valtioneuvoston asetuksella hevosten suojelusta (588/2010), joka on toistaiseksi voimassa. Säädös korvataan myöhemmin hevosten hyvinvoinnista annettavalla uudella asetuksella, jolla säädetään tarkemmin mm. hevosten pitopaikan koosta ja olosuhteista, sekä hevosten olennaisten käyttäytymistarpeiden tyydyttämisestä.
Eläinten hyvinvointilain nojalla annetulla valtioneuvoston asetuksella (1165/2023) eläimille tehtävistä toimenpiteistä ja keinollisen lisäämisen menetelmistä on annettu tarkempia säännöksiä mm. kielletyistä toimenpiteistä ja hevosten keinollisen lisäämisen kelpoisuusvaatimuksista. Hevosille tehtäviin kipua aiheuttaviin toimenpiteisiin liittyvistä reunaehdoista löytyy lisätietoa sivulta Eläimille tehtävät toimenpiteet. Hevosten keinosiemennykseen liittyvistä vaatimuksista löytyy tietoa Ruokaviraston verkkosivulta Keinollinen lisääminen.
Hevosen asema tuotantoeläimenä tai seura- ja harrastuseläimenä riippuu sen kulloisestakin käyttötarkoituksesta. Eläinten hyvinvointilainsäädännössä hevosta käsitellään lähtökohtaisesti seura- ja harrastuseläimenä, mutta tietyissä tapauksissa, kuten maataloustoimintakäytössä, sen voidaan katsoa olevan tuotantoeläin, jolloin siihen sovelletaan tuotantoeläimiä koskevia vaatimuksia.