1.1.2024 voimaan tullut laki eläinten hyvinvoinnista (693/2023) toi uusia vaatimuksia myös hevosten pitäjille. Hevosen pysyvässä pitopaikassa on oltava jatkuvasti saatavilla sulaa vettä, ja eläimen hoitoon ja tarkastamiseen tarvittavat tilat. Hevosen pito kytkettynä pilttuussa muuttui kielletyksi siirtymäajalla.
Hevosella tarkoitetaan tässä kaikkia hevoseläimiä, eli myös esimerkiksi poneja, aaseja ja muuleja. Eläinten hyvinvoinnista annetun lain lisäksi hevosten hyvinvointivaatimuksista säädetään myös aiemman eläinsuojelulain nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa hevosten suojelusta (588/2010), joka on toistaiseksi edelleen voimassa. Kyseinen säädös korvataan myöhemmin hevosten hyvinvoinnista annettavalla uudella asetuksella, jolla säädetään tarkemmin mm. hevosten pitopaikan koosta ja olosuhteista, sekä hevosten olennaisten käyttäytymistarpeiden tyydyttämisestä. Hyvinvointilain nojalla annetulla valtioneuvoston asetuksella on säädetty tarkemmin mm. kielletyistä toimenpiteistä ja hevosten keinollisen lisäämisen kelpoisuusvaatimuksista.
Jatkuva vedensaanti pysyvässä pitopaikassa
Riittävä vedensaanti on eläimen fysiologinen perustarve ja siitä huolehtiminen on olennainen osa eläintenpitoa. 1.1.2024 lähtien hevosen pysyvässä pitopaikassa on oltava eläimen saatavilla jatkuvasti sulaa vettä.
Pitopaikka-termiä käytetään eri lainsäädännöissä eri tarkoituksissa. Eläinten tunnistamista ja rekisteröintiä koskeva lainsäädäntö edellyttää, että hevosten pitopaikat rekisteröidään. Tässä tarkoituksessa pitopaikalla tarkoitetaan laajempaa kokonaisuutta, jolloin yksi pitopaikka voi koostua esimerkiksi tallirakennuksesta ja sen yhteydessä olevista ulkotarhoista ja laitumista. Eläinten hyvinvointilainsäädännössä pitopaikalla viitataan hevosen välittömään lähiympäristöön, jolloin pitopaikalla tarkoitetaan esimerkiksi karsinaa, pihattoa, tallia tai aitausta, jossa hevosta pidetään pysyvästi tai tilapäisesti.
Pysyvällä pitopaikalla tarkoitetaan hyvinvointilaissa pitopaikkaa, jossa eläin viettää pääosan ajastaan. Pysyvä pitopaikka voi vaihdella tilanteen mukaan. Esimerkiksi kesäaikaan hevosen pysyvä pitopaikka voi olla laidun, jos se viettää siellä pääosan ajastaan, kun taas saman hevosen pysyvä pitopaikka talvisaikaan voi olla tallissa oleva karsina. Jos hevosella on vesipiste karsinassa, mutta sitä pidetään yli puolet vuorokaudesta ulkotarhassa, katsotaan ulkotarha silloin hevosen pysyväksi pitopaikaksi, jonne pitää järjestää jatkuva vedensaanti. Veden pitää olla sulaa. Joissain pitomuodoissa tämä voi talvisaikaan edellyttää lämmitettävää vesipistettä.
Hevosen riittävästä vedensaannista on huolehdittava myös lyhytaikaisemmassa tarhauksessa ja muussa tilapäisessä säilytyksessä muualla kuin hevosen pysyvässä pitopaikassa, mutta tällöin vettä ei tarvitse olla jatkuvasti saatavilla, vaan sitä voidaan antaa hevoselle säännöllisin väliajoin. Hevosen juotosta tullaan antamaan tarkempia säännöksiä parhaillaan valmisteilla olevassa asetuksessa hevosten hyvinvoinnista, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2025.
Hevosen pito kytkettynä pilttuussa muuttuu kielletyksi
Hevosen pito pilttuussa jatkuvasti kytkettynä on kielletty siirtymäajalla. Jatkuvalla kytkemisellä tarkoitetaan hevosen pitoa kytkettynä suurimman osan vuorokaudesta. 1.1.2024 toiminnassa olevilla vanhoilla talleilla hevosten pitoa kytkettynä pilttuussa on mahdollista jatkaa 31.12.2027 asti. Kielto on voimassa kuitenkin jo tätä aiemmin, jos tallia peruskorjataan tai laajennetaan siirtymäkauden aikana, tai sen tilalle rakennetaan uusi talli. Jos talli tai sen osasto peruskorjataan, tai sen tilalle rakennetaan uusi talli tai osasto, hevosten pitoa kytkettynä pilttuussa vanhassa tallissa voidaan siirtymäkauden aikana jatkaa, kunnes peruskorjaus tai uusi talli tai osasto on valmistunut.
Hevosten hoitoon ja tarkastamiseen tarvittavat tilat
Hevosten pysyvässä pitopaikassa tai sen yhteydessä on 1.1.2024 lähtien oltava eläinten tarkastamisen ja käsittelyn kannalta välttämättömät tilat ja välineet, sekä tilat sairaiden ja vahingoittuneiden eläinten hoitoa ja eristämistä varten. Säännös ei välttämättä edellytä uusia rakenneratkaisuja, vaan esimerkiksi karsinatallissa tarvittavat tilat ja välineet löytynevät jo ennestään. Samoja tiloja ja kiinnipitovälineitä voidaan hyödyntää sekä eläinten jokapäiväisessä pidossa, että niiden muussa tarkastamisessa ja käsittelyssä, sekä myös tarvittaessa sairaiden ja loukkaantuneiden eläinten hoidossa ja eristämisessä. Esimerkiksi laitumella olevan hevosen tarkastamiseen ja käsittelyyn voi riittää hevosen kiinnipito riimun avulla, jos se voidaan tarvittaessa siirtää erilleen muista eläimistä saamaan hoitoa.
Joissain pitomuodoissa voidaan tarvita myös rakenteellisia muutoksia. Esimerkiksi kylmäpihaton yhteyteen on järjestettävä erillinen tila, jonne hevonen voidaan tarvittaessa eristää muista eläimistä, jos käytettävissä ei ole muita tarkoitukseen soveltuvia tiloja. Niin sanotun sairaskarsinan tärkein tehtävä on edistää eläimen parantumista mm. tarjoamalla sairastuneelle tai loukkaantuneelle eläimelle mahdollisuus riittävään lepoon. Tilan on tarjottava hevoselle riittävä mukavuustaso mm. riittävän kuivituksen ja tarvittaessa lisälämmityksen avulla.
Ammattimainen tai muutoin laajamittainen hevoseläinten pito
Hevosten tunnistamista ja rekisteröintiä koskevat vaatimukset koskevat kaikkia hevosten pitäjiä. Eläinten hyvinvointilaissa on säädetty lisäksi lisävaatimuksia sekä ilmoitusvelvollisuus tietyistä tiedoista ammattimaisesti tai muutoin laajassa mitassa hevoseläimiä pitäville. Ammattimaiseksi tai muutoin laajassa mitassa tapahtuvaksi hevostenpidoksi katsotaan toiminta, joka on määritelty eläinten hyvinvointilain liitteessä 2.
Ammattimaisesti tai muutoin laajassa mitassa hevosia pitävällä on oltava tehtävään soveltuva koulutus, tai muilla keinoin, kuten käytännön kokemuksen kautta saavutettu riittävä pätevyys. Hänen on lisäksi huolehdittava, että hevosia on hoitamassa riittävä määrä päteviä eläinten hoitajia. Ammattimaisesti tai muutoin laajassa mitassa hevosia pitävän on varauduttava tulipaloihin, sähkökatkoksiin ja muihin vastaaviin eläinten hyvinvointia uhkaaviin häiriötilanteisiin. Toimijan tulee etukäteen suunnitella, miten hevosten ruokinta, juotto ja muu välttämätön hoito voidaan toteuttaa poikkeavissa olosuhteissa, ja minne ja miten hevoset voidaan siirtää pois eläintiloista esimerkiksi tulipalon sattuessa.
Ammattimaisen tai muutoin laajassa mitassa tapahtuvan hevoseläinten pidon määritelmä, samoin kuin eläinten lukumäärärajat, ovat eläinten hyvinvointilaissa jonkin verran erilaiset kuin aiemmassa eläinsuojelulaissa ja -asetuksessa. Tämä saattoi tuoda uusia toimijoita ilmoitusvelvollisuuden piiriin. Toiminta, joka luokitellaan 1.1.2024 lähtien ammattimaiseksi tai muutoin laajassa mitassa tapahtuvaksi hevoseläinten pidoksi, mutta josta ei ollut aiemmin tehty ilmoitusta, tuli ilmoittaa aluehallintovirastolle 1.3.2024 mennessä. Tiedot voi ilmoittaa myös päivittämällä hevosten pitoa koskevat tietonsa eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterin sähköisen asioinnin kautta osoitteessa epr.ruokavirasto.fi.
Ammattimaisen tai muutoin laajassa mitassa tapahtuvan hevosten pidon ilmoittamisesta ja toimintaan liittyvistä lisävaatimuksista ohjeistetaan tarkemmin Ruokaviraston ohjeessa Ilmoituksenvarainen eläinten pito ja muu toiminta, joka löytyy myös Ruokaviraston verkkosivulta Ilmoituksenvarainen eläintenpito.
Kielletyt välineet
Hevosella ei saa käyttää sellaisia välineitä tai varusteita, jotka aiheuttavat sille tarpeetonta kipua, kärsimystä tai vahingon vaaraa. Hyväksyttävänä ei voida pitää esimerkiksi sellaista hevosen kuolainta, jonka terävät reunat aiheuttavat haavaumia hevosen suuhun.
Välineitä, joiden käyttö aiheuttaa hevoselle ilmeistä tarpeetonta kipua tai tuskaa, ei saa mm. myydä tai markkinoida, eikä edes pitää hallussa. Kiellettyjä välineitä ovat esimerkiksi piikkikuolaimet ja piikkikannukset sekä muut vastaavat hevoselle kipua aiheuttavat ohjaus- ja hallintavälineet, kuten piikeillä varustettu pääntanko, sekä sellaiset valjaat, joiden sisäpuolelle on lisätty piikkejä ohjaustehon parantamiseksi.
Kiellettyjä ovat myös sähköpannat ja muut eläimeen kiinnitettävät ja eläimelle sähköiskun antavat laitteet, lukuun ottamatta eläinlääketieteellisessä tai eläimen fysikaalisessa hoidossa käytettäviä laitteita. Kielletty laite on esimerkiksi sähköä tehosteena käyttävä ns. imppauspanta, jolla pyritään estämään hevosta toteuttamasta stereotyyppistä häiriökäyttäytymistä. Tällaisia välineitä ei saa markkinoida, tuoda maahan, valmistaa, myydä, luovuttaa, käyttää tai pitää hallussa.
Hevosille tehtävät toimenpiteet
Hevoselle saadaan tehdä leikkaus tai muu kipua tai kärsimystä aiheuttava toimenpide vain, jos se on sen hyvinvoinnin kannalta perusteltua, tai jos se on erikseen säädetty sallituksi. Tällaisia sallituksi säädettyjä toimenpiteitä ovat esimerkiksi hevosen tunnistusmerkitseminen mikrosirulla, sekä DNA-näytteen ottaminen hevosen polveutumisen varmistamiseksi tai tiettyjen tautigeenien kantajuuden selvittämiseksi. Kiellettyä on esimerkiksi hevoseläimen turpakarvojen poistaminen. Hevoseläimen sudenhampaan poistaminen on sallittua, mutta toimenpiteen saa suorittaa ainoastaan eläinlääkäri käyttäen asianmukaista kivunlievitystä.
Kielletyistä ja sallituista toimenpiteistä löytyy tarkempaa tietoa Ruokaviraston verkkosivulta Eläimille tehtävät toimenpiteet.
Hevosten keinosiemennykseen ja muihin keinollisen lisäämisen toimenpiteisiin liittyvistä vaatimuksista löytyy tietoa Ruokaviraston verkkosivulta Keinollinen lisääminen.
Alaikäisten henkilöiden ja heidän huoltajiensa vastuu hevosen hyvinvoinnista
1.1.2024 lähtien on kiellettyä myydä tai lahjoittaa eläin alle 16-vuotiaalle ilman huoltajan suostumusta, eikä alle 16-vuotias henkilö voi myöskään olla yksin vastuussa eläimen hyvinvoinnista. Eläimen pitäjällä tulee olla riittävät tiedot ja taidot eläinlajista ennen sen hankkimista, sekä myös riittävät taloudelliset resurssit huolehtimaan eläimen hoitokustannuksista sekä normaalitilanteessa, että myös esimerkiksi eläimen äkillisesti sairastuessa. Alle 16-vuotiaalla ei useinkaan ole edellytyksiä täyttää näitä eläintenpidolle asetettuja velvoitteita. Säännös ei kuitenkaan estä alle 16-vuotiasta omistamasta tai hoitamasta eläimiä.
Alle 15-vuotiaiden lasten vanhemmilla tai muilla huoltajilla on velvollisuus huolehtia siitä, ettei lapsi kohtele eläimiä kovakouraisesti tai muuten sillä tavalla, että eläimelle aiheutetaan tarpeetonta kipua tai kärsimystä. Velvoite koskee myös muita henkilöitä, joilla on valvonnassaan alle 15-vuotias lapsi.
Ilmoitusvelvollisuus avun tarpeessa olevasta eläimestä
Eläinten hyvinvointilaki tuo tullessaan ilmoitusvelvollisuuden tietyille tahoille, jotka tehtävässään saavat tietää avun tarpeessa olevasta eläimestä. Säännös velvoittaa mm. lomituspalvelua ja sijaisapua, keinosiementäjiä, sosiaali- ja terveydenhuoltoa, uskonnollisia yhdyskuntia sekä eri alojen viranomaisia tekemään tarvittaessa ilmoituksen eläinsuojeluviranomaiselle. Ilmoituksen tekemiseen nimenomaisesti velvoitettujen tahojen lisäksi myös muu henkilö voi tehdä vastaavan ilmoituksen häntä mahdollisesti koskevien salassapitosääntöjen estämättä. Valvontaviranomaisella on vaitiolovelvollisuus salassa pidettävästä tiedosta. Ilmoittajan henkilöllisyys pidetään salassa, jos henkilöllisyyden paljastamisesta voidaan olosuhteiden perusteella arvioida aiheutuvan hänelle haittaa.
Hevoskilpailut
Eläinten hyvinvointilaki toi 1.1.2024 lähtien uusia velvoitteita myös hevoskilpailuja järjestäville tahoille. Hevoskilpailujen ja -näyttelyjen järjestämisestä ja niihin osallistumisesta on tarkempaa ohjeistusta Ruokaviraston verkkosivulla Eläinkilpailut ja -näyttelyt.