Pidettäessä nautoja ja lampaita vaikeasti tavoitettavilla laitumille on tarpeen huomioida erityisesti tietyt eläintenhyvinvointilainsäädännön vaatimukset.
Eläinten tarkastaminen
Eläinten päivittäisestä tarkastusvelvollisuudesta voidaan poiketa kesäaikaan, jos eläimiä pidetään vaikeasti tavoitettavilla laitumilla. Päivittäisen tarkastusvelvollisuuden ulkopuolelle jäävät eläimet on kuitenkin tarkastettava säännöllisesti, jotta eläinten hyvinvointi ei tarpeettomasti vaarannu. Näiden eläinten pidossa on erityisen tärkeää varmistaa, että eläimillä on jatkuvasti riittävästi ravintoa ja vettä saatavilla ja että niillä on mahdollisuus päästä suojaan säältä. Poikkeuksellisten sääolosuhteiden tai muiden, eläinten hyvinvoinnille vaaraa aiheuttavien olosuhteiden vallitessa eläimet tulee tarkastaa tavanomaista useammin. Samoin tulee menetellä, jos eläinten joukossa erityistä seurantaa edellyttäviä eläimiä. Tällaisina eläiminä pidetään seuraavia eläinryhmiä: synnytystä odottavat, synnyttävät, juuri synnyttäneet, vastasyntyneet, sairaat, heikkokuntoiset ja vahingoittuneet eläimet.
Lähtökohtaisesti eläimet voi viedä laitumelle sellaiselle alueelle, jossa niiden päivittäinen tarkastamista ei ole mahdollista tai järkevästi järjestettävissä. Jos kuitenkin eläinten joukossa on erityistä seurantaa edellyttäviä eläimiä, on eläimet tarkastettava tavanomaista useammin. Aiemman Eviran tulkinnan (2013) mukaan eläimet on aina tarkastettava useamman kerran viikossa tapauskohtaista harkintaa käyttäen, joten edelleen voidaan katsoa, että erityistä huomiota tarvitsevat eläimet tulee tarkastaa päivittäin.
Edellä mainittuja synnytystä odottavia, synnyttäviä, juuri synnyttäneitä tai vastasyntyneitä eläimiä voi pitää vaikeasti tavoitettavilla laitumilla, mutta niiden hyvinvointi on tarkastettava päivittäin. Jos tämä ei ole toteutettavissa, ei kyseisessä tuotantovaiheessa olevia eläimiä voi pitää vaikeasti tavoitettavilla laitumilla.
Synnytystä odottavia ovat tiineet naaraat, joiden tiineydestä on kulunut 90 %. Naudoilla päivittäistä tarkastamista edellytetään niiltä eläimiltä, joiden arvioitu poikiminen tapahtuu 28 vuorokauden kuluttua. Lampailla päivittäistä tarkastamista edellytetään niiltä eläimiltä, joiden arvioitu poikiminen on 15 vuorokauden kuluttua. Vastasyntyneenä pidetään vasikkaa 10 vuorokauden ikään asti ja karitsaa 7 vuorokauden ikään asti. Mainitut aikarajat on johdettu EU:n kuljetusasetuksen (EY N:o 1/2005) raja-arvoista eläinten kuljetuskuntoisuudelle.
Sairaita, heikkokuntoisia tai vahingoittuneita eläimiä ei voi viedä laitumille, jossa niitä ei päästä päivittäin tarkastamaan. Jos laidunkauden aikana eläimiä tarkastettaessa havaitaan sairaita, heikkokuntoisia tai vahingoittuneita eläimiä, tulee niille viipymättä antaa tai hankkia asianmukaista hoitoa, antaa riittävä mahdollisuus lepoon, tarvittaessa sijoitettava asianmukaiseen tilaan erilleen muista elämistä ja tarvittaessa hankittava eläinlääketieteellistä hoitoa. Eläimen tilan seuraaminen edellyttää niiden tarkastamista tavanomaista useammin eli päivittäin.
Poikkeus päivittäisestä tarkastusvelvollisuudesta koskee ainoastaan kesäaikaa. Jos eläimiä pidetään vaikeasti tavoitettavilla alueilla muuten kuin kesäaikaan, tulee ne tarkastaa päivittäin. Kasvukauden ulkopuolella erityistä huomiota on kiinnitettävä eläinten ravitsemustilan seurantaan ja riittävän ravinnonsaannin varmistamiseen, sekä sopivan säänsuojan löytymiseen erilaisissa sääoloissa.
Ravinnon saanti
Hoidossa olevien eläinten ruokinnassa ja juotossa on otettava huomioon eläimen fysiologiset tarpeet ja varmistettava, että eläin saa sopivassa määrin hyvälaatuista ravintoa. Laitumilla ja erityisesti luonnonlaitumilla olevien eläinten riittävää ravinnonsaantia on seurattava koko laidunkauden ajan esim. eläinten kasvua tai kuntoluokkaa seuraamalla. Tämä voi vaatia eläinten kiinniottamista.
Laiduntaminen tulee suunnitella niin, että laitumelle ei lähtökohtaisesti viedä sellaista eläinmäärä tai sen ikäisiä eläimiä, että tarjolla oleva ravinto ei riitä täyttämään kaikkien eläinten fysiologisia tarpeita suunnitellun laidunkauden aikana. Esim. imettäviä eläimiä, karitsoita tai vasikoita ei tule viedä sellaisille alueilla, jotka eivät tuota niiden kasvuunsa tarvitsemaa riittävän ravitsevaa kasvillisuutta/nurmea, ellei alueella ole mahdollista viedä lisärehua. Laiduntaminen tulee aina ensisijaisesti suunnitella niin, että eläinten ravinnonsaanti varmistetaan.
Jos eläimiä pidetään sellaisilla laitumilla, joilla niille ei ole riittävästi ravintoa täyttämään niiden fysiologisia tarpeita ei edellä mainittu lainsäädännön vaatimus täyty. Heti kun tällainen tilanne havaitaan, tulee eläintenpitäjän ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi laitumelle viety lisäravinto, laiduntavien eläinten määrän vähentäminen, laidunnettavan alueen laajentaminen tai eläinten siirtäminen pois laidunnettavalta alueelta. Se, että tukiehdot rajoittavat lisäravinnon viemistä laitumelle, ei voi missään tilanteessa toimia perusteluna sille, että eläimet eivät saa riittävästi ravintoa.
Veden saanti
Laitumella vuorokauden ympäri olevilla eläimillä laidun on niiden pysyvä pitopaikka, jolloin niiden saatavilla tulee olla jatkuvasti hyvälaatuista vettä. Luonnonvedet ovat eläimille sopivaa juotavaa, jos ne ovat laadultaan kunnossa ja eläimillä on niihin esteetön pääsy.
Ruokaviraston näkemyksen mukaan Suomen rannikkoalueiden merivesi sopii juomavedeksi naudoille ja lampaille, koska kyseessä on murtovesi, joka ei ole niin suolainen. Rannan tulee olla sellainen, että eläimet pääsevät hyvin juomaan. Sinileväinen vesi ei ole sopivaa juomavettä.
Loiset
Eläimen hoidossa on huolehdittava myös asianmukaisista toimista sairauksien ja eläinten vahingoittumisen ennalta ehkäisemiseksi. Sairaudella tarkoitetaan myös loistauteja. Ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon voi sisältyä esimerkiksi loistartuntojen ennaltaehkäisyä ja hoitoa. Eläintenpitäjillä on velvollisuus ryhtyä asianmukaisiin toimiin loisten aiheuttamien tautien ehkäisemiseksi. Tällaisia asiallisia toimia ovat tilanteen mukaan esimerkiksi laidunkierron toteuttaminen, loistilanteen seuranta ulosnäytteistä ja tarvittaviin toimenpiteisiin ryhtyminen loisten aiheuttamia tauteja havaitessa.
Säänsuoja
Lainsäädäntö edellyttää, että pitopaikasta löytyy eläimille säänsuoja ja sopiva lepopaikka, johon eläimet mahtuvat yhtäaikaisesti lepäämään. Säänsuojan ei tarvitse olla rakennettu, mutta sen tulee tarjota suoja epäsuotuisia sääolosuhteita vastaan. Suojan asianmukaisuutta arvioitaessa huomiota on kiinnitettävä kyseisten eläinten suojan tarpeeseen sekä ympäristö- ja sääolosuhteisiin. Kesäaikaan tarvitaan erilaista suojaa kuin syksyllä ja talvella.
Kuljetus
Eläinten laitumelle siirtämisen yhteydessä tulee aina huomioida myös kuljetuslainsäädännön vaatimukset. Esimerkiksi kuljetuskuntoisia eivät ole:
- tiineenä oleva naaras, jonka kantoajasta vähintään 90 prosenttia on jo kulunut, tai naaras, joka on synnyttänyt edellisellä viikolla;
- vastasyntynyt nisäkäs, jonka napa ei ole täysin parantunut;
- alle yhden viikon ikäiset karitsat tai alle kymmenen päivän ikäiset vasikat, ellei kuljetusmatka ole alle 100 kilometriä
Lisätietoa eläinsuojelusta kuljetusten yhteydessä löydät täältä.