Vuonna 2009 tarkastettiin teurastamoissa ja tien päällä 275 eläinkuljetusta, joista noin 27 prosentissa havaittiin eläinsuojelullisia epäkohtia. Eläinkuljetustarkastuksissa havaittiin enemmän epäkohtia kuin edellisenä vuonna. Kuten aiempinakin vuosina huomattava osa havaituista epäkohdista johtui puutteista lainsäädännön edellyttämissä asiakirjoissa.
Vuonna 2009 tarkastettiin 275 eläinkuljetusta, joissa oli yhteensä yli 484 000 eläintä. Eläinkuljetussäädösten vastaista toimintaa havaittiin yhteensä 75 eläinkuljetuksessa eli noin 27 %:ssa tarkastetuista ajoneuvoista. Edellisvuoteen verrattuna epäkohtien määrä nousi, sillä vuonna 2008 niitä havaittiin vajaassa 11 %:ssa tarkastuksista. Kaiken kaikkiaan erillisiä epäkohtia oli vuonna 2009 yhteensä 161 kappaletta, sillä osassa kuljetuksista havaittiin useampia epäkohtia samalla kertaa.
Keskimääräinen eläinten kuljetusaika tarkastetuissa kuljetuksissa oli noin 3 tuntia. Tarkastetuista kuljetuksista 8 %:a oli pitkiä eli yli kahdeksan tunnin kuljetuksia.
Suurimman osan tarkastuksista tekivät tarkastuseläinlääkärit teurastamoissa kuljetusten purkamisen yhteydessä. Lisäksi läänineläinlääkärit tarkastivat kuljetuksia muun muassa tien päällä ja lähtöpaikassa. Tarkastuksista suurin osa kohdistui sika- ja nautakuljetuksiin. Lisäksi tarkastettiin siipikarjakuljetuksia, joitakin hevos- ja porokuljetuksia ja pari lammaskuljetusta.
Epäkohdat johtuvat usein puutteellisista asiakirjoista
Eniten yksittäisiä epäkohtia havaittiin kuljetusasiakirjoihin, eläinkuljetusmerkintään ja eläinkuljettajalupiin liittyvissä vaatimuksissa. Toiseksi yleisimpiä epäkohtia olivat puutteet ajoneuvon kunnossa ja turvallisuudessa, ja kolmanneksi eniten epäkohtia todettiin pitkien kuljetusten lisävaatimusten noudattamisessa. Yleisimpiä epäkohtia lisävaatimusten täyttämisessä olivat puutteet juomavesijärjestelmässä sekä lämpötilan kirjaamis- ja hälytysjärjestelmässä.
Useassa tapauksessa eläinten asianmukaisesta erottelusta ei ollut huolehdittu. Sarvelliset ja sarvettomat eläimet olivat usein yhdessä, samoin sukukypsät urokset ja naaraat. Tarkastuksissa todettiin yhteensä yhdeksän epäkohtaa, jotka johtuivat siitä, että tilavaatimukset eli riittävä pinta-ala tai korkeus eivät täyttyneet. Kuudessa kuljetuksessa oli mukana eläimiä, jotka eivät olleet kuljetuskuntoisia. Kuorman lastaukseen ja purkuun sekä eläinten käsittelyyn liittyviä epäkohtia havaittiin neljä.
Yleisimmät epäkohdat olivat pitkälti samoja kuin aiempinakin vuosina. Ainoastaan epäkohdat pitkien kuljetusten lisävaatimusten noudattamisessa olivat vuonna 2009 yleisempiä kuin aiempina vuosina.
Myös porojen ja välityseläinten kuljetuksia tarkastettiin
Kuljetuksen lähtöpaikassa eli siellä missä eläimet alun perin lastataan kuljetusvälineeseen, tarkastettiin 13 kuljetusta. Suurimmassa osassa eli 77 %:ssa näistä tarkastuksista todettiin epäkohtia. Lähtöpaikassa tarkastetut kuljetukset olivat lähinnä välityseläinkuljetuksia tai porokuljetuksia.
Porokuljetuksia tarkastettiin sekä lähtöpaikassa että teurastamolla. Kaiken kaikkiaan seitsemän porokuljetusta tarkastettiin ja kaikissa näistä todettiin epäkohtia. Useassa tapauksessa ajoneuvosta puuttui eläinkuljetusmerkintä tai lattialla ei ollut kuivikkeita.
Välityseläinkuljetuksia tarkastettiin suurimmaksi osaksi lähtöpaikassa ja valtaosassa niistä todettiin epäkohtia. Yleisimmin puutteita oli juomavesijärjestelmässä tai lämpötilan kirjaamis- ja hälytysjärjestelmässä, kuljetusasiakirjoista puuttui kuljetuksen odotettu kesto, kuormaustiheys oli liian suuri tai kuljetuksen enimmäiskestoaika ylittyi.
Vuoden 2010 eläinkuljetustarkastuksissa läänineläinlääkäreitä on pyydetty tarkastamaan erityisesti myös välityseläin- ja porokuljetuksia.
Valvontaviranomaisten puututtava epäkohtiin
Jos valvontaviranomainen havaitsee kuljetuksessa epäkohtia, tämän tulee ryhtyä eläinkuljetuslainsäädännön edellyttämiin toimenpiteisiin. Tyypillisesti valvontaviranomainen antaa eläinkuljettajalle määräyksen laittaa epäkohdat kuntoon määräajassa. Lisäksi viranomaisen tulee ilmoittaa epäkohdista eläinkuljettajaluvan tai kuljetusvälineen hyväksymistodistuksen myöntäneelle aluehallintovirastolle ja tietyissä tapauksissa myös kuljettajalle pätevyystodistuksen antaneelle aluehallintovirastolle.
Eläinkuljetuksia tarkastetaan vuosittain
Eläinten kuljetusta koskeva lainsäädäntö uudistui vuoden 2007 alussa. Neuvoston asetus (EY) N:o 1/2005 eläinten suojelusta kuljetuksen ja siihen liittyvien toimenpiteiden aikana edellyttää, että jäsenvaltio valvoo eläinkuljetuksille asetettujen eläinsuojeluvaatimusten noudattamista tarkastamalla vuosittain riittävän määrän kuljetuksia. Suomessa eläinkuljetusten EU-eläinsuojelutarkastuksia on suoritettu vuodesta 1997 lähtien. Vuosina 2000–2009 eläinsuojeluviranomaiset ovat tarkastaneet yhteensä yli 3500 eläinkuljetusta, joista keskimäärin 23 %:ssa on havaittu eläinsuojelullisia epäkohtia.