Epäily eläinsuojelusäännösten vastaisesta eläintenpidosta johti yli viiteen tuhanteen tarkastuskäyntiin vuonna 2014. Useimmat epäilyilmoitukset tulevat viranomaisille suoraan kansalaisilta, mutta myös esimerkiksi julkisuuden kautta esille tuodut laiminlyöntiepäilyt välitetään paikallisille eläinsuojeluviranomaisille asian tarkastamista varten. Tarkastuskäyntien määrä pysytteli samalla tasolla jo kolmatta vuotta. Myös tarkastuksilla havaittujen laiminlyöntien suhteellinen osuus on pysynyt ennallaan. Edellisten vuosien tapaan vajaa puolet tarkastuksista johti viranomaistoimenpiteisiin.
Kuntien lisääntyneet valvontaresurssit käytetään epäilykohteiden valvontaan
Tarkastuskäyntien määrässä on nähty selvä nousu vuodesta 2012 lähtien, jolloin tehtyjen tarkastusten määrä kasvoi noin tuhannella aiemmista vuosista. Vuoden 2009 lopulla voimaan tulleen eläinlääkintähuoltolain myötä kuntiin ja kuntayhtymiin on palkattu erityisesti valvontaan keskittyviä virkaeläinlääkäreitä, mikä on mahdollistanut eläinsuojeluvalvonnan erottamisen eläinlääkäreiden muista tehtävistä. Kuntien valvontaeläinlääkäreitä on tällä hetkellä noin 60. Myös aluehallintovirastojen läänineläinlääkärit hoitavat erityisesti vaativimpia eläinsuojelutarkastuksia. Virkaeläinlääkäreiden lisäksi eläinsuojelutarkastuksia tekevät myös poliisi, terveystarkastajat sekä muutamat aluehallintovirastojen valtuuttamat eläinsuojeluvalvojat. Muiden kuin virkaeläinlääkärien tekemistä tarkastuksista Ruokavirastolla ei kuitenkaan ole tilastotietoa.
Laiminlyöntien osuus on vakio
Vuonna 2014 annettiin noin 32 prosentilla epäilyyn perustuvista tarkastuskäynneistä eläinten omistajalle tai haltijalle joko määräys korjata havaitut puutteet määräajassa, tai kielto jatkaa eläinsuojelusäädösten vastaista menettelyä. Näiden toimenpiteiden tarkoituksena on saattaa eläinten pito lain edellyttämälle vähimmäistasolle. Lisäksi vakavia laiminlyöntejä, joiden johdosta viranomaiset ryhtyivät kiireellisiin toimenpiteisiin eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi, havaittiin 9 prosentilla tarkastuskäynneistä. Tällaisissa välittömiä toimenpiteitä vaativissa tapauksissa pienet eläimet toimitetaan useimmiten hoidettavaksi muualle, kun taas isommille eläimille tai eläinmäärille järjestetään ensiapuna ruokaa ja vettä sekä hoitaja paikan päälle. Mikäli eläinten hoidon järjestäminen ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista, ne voidaan myös myydä tai lopettaa.
Epäilyyn perustuvien eläinsuojelutarkastusten tulokset ovat yhteneväisiä edellisten vuosien tulosten kanssa. Tarkastusmäärien vaihtelusta riippumatta havaittujen laiminlyöntien prosentuaalinen osuus on pysynyt viime vuodet vakiintuneella tasolla. Eläinsuojelulain mukaisia kieltoja tai määräyksiä on annettu viimeisen viiden vuoden aikana 32–38 prosentissa tarkastetuista kohteista. Lisäksi sellaisten tarkastusten, joissa on ryhdytty eläinsuojelulain mukaisiin kiireellisiin toimenpiteisiin eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi, osuus on vaihdellut 6–9 % välillä.
Joka seitsemäs lemmikkieläintarkastus johtaa kiireellisiin toimenpiteisiin
Edellisvuosien tapaan lemmikkieläinten tarkastukset koostuivat pääosin koirien ja kissojen sekä kanien, erilaisten jyrsijöiden, kalojen ja matelijoiden tarkastuksista, kun taas tuotantoeläinlajien osalta tarkastuksen kohteina olivat useimmiten naudat, hevoseläimet ja lampaat. Myös sikoja, vuohia, kanoja ja muuta siipikarjaa tarkastettiin merkittäviä määriä.
Eläinlajeittain tarkasteltuna lemmikkieläimiin kohdistuvia tarkastuksia oli hieman enemmän kuin tuotantoeläintarkastuksia. Eläinlajeittain raportoitujen tulosten osalta tulee kuitenkin huomioida, ettäjos tarkastettavassa paikassa on useita eläinlajeja, yksi tarkastuskäynti raportoituu vastaavasti useampana erillisenä tarkastuksena. Näin ollen eläinlajeittain laskettu tarkastusmäärä, samoin kuin tehtyjen toimenpiteiden määrä, on suurempi kuin tarkastuskäyntien perusteella laskettu. Eläinlajikohtaisesti raportoituna sekä tuotantoeläinlajeihin että lemmikkieläinlajeihin kohdistui kumpaankin yli 3000 tarkastusta. Lisäksi vajaassa parissa sadassa tapauksessa pitopaikan eläinlajia ei ollut raportoitu. Tähän ryhmään kuuluvat myös harvinaisemmat tarkastuskohteet, kuten esimerkiksi eläintarhat ja -näyttelyt tai sirkukset, joita ei voida luokitella tuotanto- tai lemmikkieläimiin.
Tuotantoeläinten osalta on jo usean vuoden ajan ollut nähtävissä, että eläinsuojelulain mukaisia kieltoja tai määräyksiä annetaan lähes puolella epäilytarkastuksista (2014: 43 %), mutta kiireellisiin toimenpiteisiin joudutaan vain harvoin, viime vuonna 3 prosentissa tarkastuksista. Lemmikkieläinten pitäjille kieltoja tai määräyksiä on kolmen viimeisen vuoden aikana annettu enää noin joka neljännellä tarkastuksella, mutta kiiretoimenpiteisiin on sen sijaan jouduttu ryhtymään aiempia vuosia hieman useammin. Vuonna 2014 välittömiä toimenpiteitä vaativia laiminlyöntejä raportoitiin 14 %:ssa lemmikkieläimiin kohdistuvista tarkastuksista.