Epäily eläinsuojelusäännösten vastaisesta eläintenpidosta johti 6368 tarkastuskäyntiin vuonna 2016. Lisäystä edellisen vuoden tarkastusmäärään oli 350 käyntiä. Viranomaistoimenpiteiden määrä ei sen sijaan lisääntynyt.
Viranomaistoimenpiteiden tarve vähentynyt hieman
Vaikka epäilyyn perustuvien eläinsuojelutarkastusten määrä on yli kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, ei viranomaistoimenpiteiden suhteellisessa määrässä ole tänä aikana näkynyt juurikaan muutosta. Lähes joka toinen tarkastus on aiemmin johtanut eläinsuojeluviranomaisen tekemiin määräyksiin tai kiireellisempiin toimenpiteisiin eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Viimeisen kahden vuoden aikana kehityssuunta on kuitenkin muuttunut siten, että tehtyjen toimenpiteiden määrä ei ole noussut enää samassa suhteessa tehtyjen tarkastusten määrän kanssa. Vuonna 2016 enää 36 %:ssa tarkastuksista tehtiin viranomaistoimenpiteitä.
Raportointivuonna 28 prosentissa epäilyyn perustuvista tarkastuskäynneistä havaittiin puutteita, joiden johdosta eläinten omistajalle tai haltijalle annettiin joko määräys korjata puutteet määräajassa, tai kielto jatkaa eläinsuojelusäädösten vastaista menettelyä. Näiden toimenpiteiden tarkoituksena on saattaa eläinten pito lain edellyttämälle vähimmäistasolle. Sen lisäksi 8 % tarkastuskäynneistä oli sellaisia, joissa havaittiin vakavia laiminlyöntejä. Todetun tilanteen johdosta viranomaiset ryhtyivät tällöin kiireellisiin toimenpiteisiin eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Tällaisissa välittömiä toimenpiteitä vaativissa tapauksissa pienet eläimet toimitetaan useimmiten hoidettavaksi muualle, kun taas isommille eläimille tai eläinmäärille järjestetään ensiapuna ruokaa ja vettä sekä hoitaja paikan päälle. Mikäli eläinten hoidon järjestäminen ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista, ne voidaan myös myydä tai lopettaa.
Tarkastusten kohteena useimmiten koirat, kissat, naudat tai hevoset
Tarkastusten määrän lisäys edelliseen vuoteen verrattuna johtui pääosin lemmikkieläintarkastusten määrän lisääntymisestä. Tuotantoeläintarkastuksia raportoitiin saman verran kuin edellisenä vuonna (3600), mutta lemmikkieläimiin kohdistuvien tarkastusten määrä nousi viidellä sadalla ollen nyt noin 4 800. Eläinlajeittain raportoitujen tulosten lukumäärien osalta tulee huomioida, että tarkastus raportoituu useampaan kertaan, jos tarkastuksen kohteena on useita eläinlajeja.
Yli 60 % lemmikkieläintarkastuksista kohdistui koiriin, kissojen osuuden ollessa vajaa 30 %. Loppuosa lemmikkieläintarkastuksista kohdistui pääosin kaneihin ja jyrsijöihin, sekä matelijoihin ja kaloihin. Tuotantoeläinlajien tarkastuksista joka kolmas kohdistui nautoihin. Seuraavaksi eniten tarkastettiin hevoseläimiä ja siipikarjaa. Myös lampaita, sikoja ja vuohia tarkastettiin merkittäviä määriä. Edellä mainittujen lisäksi reilussa sadassa tapauksessa pitopaikan eläinlajia ei ollut raportoitu. Tähän ryhmään kuuluvat myös harvinaisemmat tarkastuskohteet, kuten esimerkiksi sirkukset ja eläintarhat.
Lemmikkieläinten pitäjille kieltoja tai määräyksiä on edellisten vuosien aikana annettu 25–26 % tarkastuksista, vuonna 2016 luku oli 24 %. Välittömiä toimenpiteitä vaativia laiminlyöntejä raportoitiin 11 %:ssa lemmikkieläimiin kohdistuvista tarkastuksista. Tuotantoeläinten pitäjille annettiin vuonna 2016 eläinsuojelulain mukaisia kieltoja ja määräyksiä 38 %:lla tarkastuksista, eli saman verran kuin edellisenä vuonna. Kiireellisiin toimenpiteisiin jouduttiin vajaassa kolmessa prosentissa tarkastuksista.