Epäilyyn perustuvien eläinsuojelutarkastusten määrä ylitti 6000 tarkastuskäynnin rajan jo viidettä vuotta peräkkäin. Kun viranomaistoimenpiteitä eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi tarvitaan, ne joudutaan yhä useammin tekemään kiireellisinä.
Joka kymmenes tarkastuskäynti johti kiireellisiin toimenpiteisiin
Epäilyyn perustuvia eläinsuojelutarkastuskäyntejä raportoitiin yhteensä 6358, mikä on 150 käyntiä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Neljäsosa käynneistä oli aiemmin tarkastettuun kohteeseen tehtyjä uusintatarkastuksia, joiden tarkoituksena on varmistaa, että annettuja määräyksiä on noudatettu.
1833 tarkastuskäynnillä (29 % kaikista käynneistä) havaittiin epäkohtia, joiden johdosta eläinten omistajalle tai haltijalle annettiin joko määräys korjata puutteet määräajassa, tai kielto jatkaa eläinsuojelusäädösten vastaista menettelyä. Näiden toimenpiteiden tarkoituksena on saattaa eläinten pito lain edellyttämälle vähimmäistasolle. Vajaa 600 näistä toimenpiteistä tehtiin uusintatarkastuksen yhteydessä. Näissä tapauksissa aiemmalla tarkastuksella annettuja kieltoja tai määräyksiä ei ollut noudatettu, tai kohteessa oli uusintatarkastuksella paljastunut uusia puutteita.
618 tarkastuskäynnillä (10 % käynneistä) havaittiin vakavia laiminlyöntejä, ja viranomaiset ryhtyivät kiireellisiin toimenpiteisiin eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Tällaisissa välittömiä toimenpiteitä vaativissa tapauksissa pienet eläimet toimitetaan useimmiten hoidettavaksi muualle, kun taas isommille eläimille tai eläinmäärille järjestetään ensiapuna ruokaa ja vettä sekä hoitaja paikan päälle. Mikäli eläinten hoidon järjestäminen ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista, ne voidaan myös myydä tai lopettaa. 133 tapauksessa kiireellisiin toimenpiteisiin päädyttiin uusintatarkastuskäynnin yhteydessä, eli kohteen eläinsuojelullinen tilanne oli pahentunut aiemman tarkastuskäynnin jälkeen annetuista määräyksistä tai kielloista huolimatta.
Epäilyyn perustuvien eläinsuojelutarkastuskäyntien määrä on vuodesta 2010 lähtien noussut reilusta kolmesta tuhannesta yli kuuteen tuhanteen. Saman aikaisesti viranomaistoimenpiteisiin johtaneiden tarkastuskäyntien määrä on noussut 1500:sta 2500:een. Tarkastuskäyntien kokonaismäärän kasvusta johtuen toimenpiteiden suhteellinen osuus on hieman pienentynyt. Silloin, kun viranomaistoimenpiteitä tarvitaan, ne joudutaan kuitenkin yhä useammin tekemään kiireellisinä. Vuonna 2010 14 prosenttia tehdyistä toimenpiteistä oli kiireellisiä, kun vuonna 2019 osuus oli jo 25 prosenttia. Vastaavasti kieltojen ja määräysten osuus kaikista tehdyistä toimenpiteistä on samalla ajanjaksolla pienentynyt 86 prosentista 75 prosenttiin. Muutokseen vaikuttanee lemmikkieläimiin kohdistuneiden tarkastusten määrän kasvu.
Yli 60 prosenttia tarkastuksista ja 80 prosenttia kiireellisistä toimenpiteistä kohdistuu lemmikkieläinten pitoon
Lemmikkieläimiin kohdistuvien tarkastusten määrä kasvoi edelleen hieman, ollen nyt lähes 5500. Tuotantoeläinkohteisiin kohdistuvia tarkastuksia raportoitiin vajaa 3200, mikä on saman verran kuin vuotta aiemmin, mutta noin 500 tarkastusta vähemmän kuin kolmena sitä edeltävänä vuotena. Eläinlajeittain raportoitujen tulosten osalta tulee huomioida, että yksittäisten tarkastuskäyntien lukumäärä ei ole yhtä korkea. Jos tarkastuskäynti kohdistuu useampaan eläinlajiin, se raportoituu eläinlajeittain tarkasteltuna useampana tarkastuksena.
Aiempien vuosien tapaan selvästi isoin osuus tarkastuksista kohdistui koiriin (lähes 3240 tarkastusta), sekä kissoihin (1570). Tuotantoeläimistä eniten tarkastettiin nautakohteita, joita oli noin 1000. Hevoset on raportoinnissa laskettu kuuluvaksi tuotantoeläimiin, ja niiden pitoa tarkastettiin vuoden aikana noin 700 kertaa. Siipikarjan tai muiden lintujen pito-olosuhteita tarkastettiin yli 700 käynnillä, näistä puolessa kohteena oli kanoja. Lampaita oli noin 380 kohteessa ja vuohia ja sikoja kumpiakin noin 140:ssä. Myös nämä eläinlajit on raportoinnissa luokiteltu tuotantoeläimiksi, riippumatta siitä, onko niitä pidetty tuotantotarkoituksessa vai lemmikkieläimenä. Kaneja löytyi noin 260 tarkastuskohteesta. Lemmikkieläinten tarkastusmääriä kasvattivat myös jyrsijät (n. 170 tarkastusta), ja matelijat (90). Edellä mainittujen lisäksi n. 180 tapauksessa pitopaikan eläinlajia ei ollut raportoitu. Suurin osa näistä on yksittäisiä lemmikkieläimiä, mutta tähän ryhmään kuuluvat myös harvinaisemmat tarkastuskohteet, kuten sirkukset, eläintarhat ja pysyvät tai kiertävät eläinnäyttelyt.
Kuten aiempinakin vuosina, selvästi suurin osa kiireellisten toimenpiteiden kokonaismäärästä kohdistui lemmikkieläimiin. Kiireellisiä toimenpiteitä tarvittiin neljässä prosentissa tuotantoeläintarkastuksista, kun taas lemmikkieläinkohteissa kiireellisiin toimenpiteisiin jouduttiin turvautumaan 11 %:ssa näiden eläinlajien tarkastuksista. Ammattimaista toimintaa lukuun ottamatta lemmikkieläinten pitoon ei kohdistu säännöllistä valvontaa, minkä johdosta tilanteet voivat päästä kehittymään vakavaksi, ennen kuin ne tulevat viranomaisten tietoon.
Muita kuin kiireellisiä toimenpiteitä tehtiin tarkastusten määrään suhteutettuna hieman useammin tuotantoeläintiloilla kuin lemmikkikohteissa. Noin 40 % tuotantoeläinkohteissa tehdyistä tarkastuksista johti eläimen hoidosta vastaavalle henkilölle annettuun kieltoon tai määräykseen eläinten pito-olosuhteiden kohentamisesta, kun lemmikkieläinkohteissa kieltoja tai määräyksiä annettiin 25 %:ssa tarkastuksista. Lukumäärällisesti kieltoja ja määräyksiä annettiin kuitenkin lemmikkieläinkohteissa jo enemmän kuin tuotantoeläinkohteissa, johtuen lemmikkieläinkohteiden suuremmasta tarkastusmäärästä.