Vuonna 2011 tehtiin 545 tuotantoeläintilalla otantaan perustuva eläinsuojelutarkastus. Eläinsuojelusäädösten vastaista menettelyä raportoitiin kaikkiaan noin 28 prosentilla tarkastetuista tiloista, mikä on sama määrä kuin edellisenä vuonna. Tarkastustuloksissa oli kuitenkin selkeitä eläinlajikohtaisia eroja. Havaitut laiminlyönnit olivat pääsääntöisesti samoja kuin edellisenä vuonna.

Euroopan unioni velvoittaa jäsenvaltiot tarkastamaan vuosittain edustavan määrän maansa tuotantoeläintiloja. Näissä tarkastuksissa käydään läpi säädösten noudattaminen koko kansallisen eläinsuojelulainsäädännön osalta. Suomessa noin neljännes valvottavista tiloista valitaan tarkastuksen kohteeksi satunnaisotannalla ja loput valitaan riskiperusteisesti tietyin eläinlajikohtaisesti määritetyin painotuksin. Muun muassa aiempien vuosien otantaan perustuvissa tai muissa eläinsuojelutarkastuksissa havaitut laiminlyönnit lisäävät todennäköisyyttä päätyä tarkastuksen kohteeksi myös tulevina vuosina. Kohdennettu otanta lisännee tarkastuksissa todettujen laiminlyöntien määrää.

Maatilojen suunnitelmalliset otantaan perustuvat eläinsuojelutarkastukset aloitettiin Suomessa vuonna 1998, jolloin niitä kutsuttiin EU-eläinsuojelutarkastuksiksi. Ensimmäisiä tarkastuskohteita olivat vasikka- ja sikatilat. Tarkastuksia on laajennettu vuosittain koskemaan yhä uusia tuotantoeläinlajeja ja vuonna 2009 tarkastusten piirissä oli jo kahdeksan eri eläinlajia. Vuoden 2012 aikana eläinsuojelutarkastukset on aloitettu myös broileritiloilla.

Vuonna 2011 tarkastettavaksi määrättiin 698 tilaa, mikä on noin 1,5 prosenttia kaikista maamme nautatiloista, 3 prosenttia sikatiloista, 7 prosenttia munintakanaloista, 7 prosenttia ankka- ja hanhitiloista, 2 prosenttia lammas- ja vuohitiloista sekä 6 prosenttia turkistarhoista.Tarkastettaviksi määrättyjen tilojen lukumäärä laski edellisestä vuodesta sekä maatilojen lukumäärän että valvontaprosenttien pienenemisen vuoksi. Noin 6 prosentilla valituista tiloista tarkastusta ei voitu tehdä, koska tilalla ei ollut tarkastushetkellä eläimiä. Nämä tilat olivat joko hiljattain lopettaneet eläintenpidon kokonaan, tai tilalla oli meneillään pidempi tuotantotauko. Laiminlyöntien raportoinnissa on huomioitu vain tilat, joilla oli eläimiä.

Tuotantoeläintilojen otantaan perustuvissa eläinsuojelutarkastuksissa koko maan tasolla havaittujen yhteenlaskettujen laiminlyöntien määrä pysyi samana kuin vuonna 2010 (28 %). Valvonnalla ja valistuksella on kuitenkin saatu tuloksia aikaan, sillä 2000-luvun alkupuoliskolla eläinten pidossa havaittiin vuosittain laiminlyöntejä yli 30 prosentilla tarkastetuista tiloista. Vuosina 2006–2009 laiminlyöntien osuus vaihteli 20 prosentin molemmin puolin nousten jälleen vuosina 2010–2011. Kyseessä oli toinen vuosi, jolloin tarkastuksista vastasivat valvontoihin erikoistuneet aluehallintovirastojen läänineläinlääkärit kunnaneläinlääkäreiden sijasta. Lisäksi valvonnan riskiperusteisuutta on kehitetty voimakkaasti viime vuosien aikana.

Vuoden 2011 eläinsuojelutarkastuksissa todetut eläinlajikohtaiset ongelmat olivat pääosin samoja kuin aiempinakin vuosina. Useimmilla eläinlajeilla valvontatulokset paranivat edellisvuoteen verrattuna, mutta lampailla ja naudoilla laiminlyöntien osuus kasvoi. Laiminlyöntejä, jotka vaativat kiireellisiä toimenpiteitä eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi, paljastui kahdella nautatilalla ja yhdellä turkistarhalla.

Naudat

Tarkastuksia tehtiinyhteensä 362 nautatilalla, joista yli kuuden kuukauden ikäisiä nautoja oli 353 tilalla ja vasikoita 308 tilalla. Laiminlyöntejä havaittiin 27 % tiloista, mikä on hieman enemmän kuin vuonna 2010 (23 %).

Vasikoiden pitoon liittyviä laiminlyöntejä havaittiin 20 %:lla tarkastetuista vasikoita pitävistä tiloista. Tämä on enemmän kuin vuonna 2010, jolloin laiminlyöntejä todettiin 14 prosentilla tarkastetuista vasikkatiloista. Edellisen vuoden tapaan aikuisten nautojen pitoon liittyviä laiminlyöntejä todettiin 20 %:lla tiloista, joilla oli tarkastuksen yhteydessä yli kuuden kuukauden ikäisiä nautoja. Tänäkin vuonna kahdella tilalla paljastui nautojen pidossa sellaisia laiminlyöntejä, joiden johdosta tarkastaja ryhtyi kiireellisiin toimenpiteisiin.

Laiminlyönneistä vähän yli puolet todettiin yli kuuden kuukauden ikäisillä naudoilla. Kuten vuonna 2010, yleisimmät laiminlyönnit koskivat pitopaikan puhtaana pitoa eikä naudoilla ollut aina kuivaa ja puhdasta makuupaikkaa. Toinen yleinen ongelma aikuisilla naudoilla oli riittävän säänsuojan puuttuminen laitumilta tai ulkotarhoista, mitä havaittiin hieman edellisvuotta useammin. Puutteellinen sorkkahoito oli niin ikään ongelmana usealla tilalla. Yli kuuden kuukauden ikäisten nautojen saatavilla ei myöskään ollut aina päivittäin riittävästi vettä. Lisäksi tarkastuksissa havaittiin tiloja, joilla nautojen pitopaikan turvallisuudesta ei ollut huolehdittu riittävästi.

Vasikoilla yleisimmät laiminlyönnit ovat pysyneet vuodesta toiseen samoina koskien tilavaatimuksiin sekä juottoon ja ruokintaan liittyviä puutteita. Vasikoilla ei ole aina ryhmäkarsinoissa riittävästi tilaa jokaista eläintä kohden. Lisäksi vasikoita pidetään yksittäiskarsinoissa yli sallitun iän. Vasikoilla myös puute riittävän päivittäisen veden saannissa on ollut melko yleistä. Lisäksi pitopaikan puhtauteen ja turvallisuuteen ei ole aina kiinnitetty riittävästi huomiota eikä vasikoilla ole ollut puhdasta ja kuivaa makuualuetta.

Suurin osa havaituista laiminlyönneistä kohdistui suoraan nautojen hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin, sillä sairauksien hoidosta tai kuolleiden eläinten lukumäärästä pidettävän kirjanpidon puutteiden osuus epäkohdista oli ainoastaan 2 %.

Siat

Sikatiloja tarkastettiin yhteensä 52 kappaletta. Eläinsuojelusäädösten vastaista menettelyä havaittiin 25 prosentilla tarkastetuista tiloista,mikä on kuusi prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Edellisvuosien tavoin yleisin laiminlyönti sikatiloilla oli tutkimis- ja tonkimismateriaalin puuttuminen tai sen vähäisyys, mutta sitä havaittiin aiempaa harvemmin. Kun vuotta aiemmin kyseinen laiminlyönti ilmeni joka viidennellä tilalla, vuonna 2011 enää vajaa kymmenen prosenttia tarkastetuista tiloista ei antanut sioille riittävästi tällaista virikemateriaalia, kuten olkea tai turvetta. Puutteellisesta kirjanpidosta johtuvien laiminlyöntien suhteellinen määrä sen sijaan kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna, sillä 19 % havaituista laiminlyönneistä liittyi kirjapitoon. Joillakin tiloilla ei noudatettu tilavaatimuksia kaikilta osin. Myöskään veden saanti ei ollut aina riittävää ja ruokailutilasta oli puutetta. Yhdellä tilalla pikkuporsaiden hampaita katkaistiin rutiininomaisesti, ja porsaita vieroitettiin nuorempana kuin lainsäädäntö sallii. Muut yksittäiset laiminlyönnit liittyivät muun muassa pitopaikan puhtauteen ja sikaryhmien yhdistelemiseen. Sikaloissa, joissa havaittiin laiminlyöntejä, niitä oli keskimäärin kaksi tilaa kohti.

Munivat kanat

Kanaloita, joissa on yli 350 munivaa kanaa, tarkastettiin yhteensä 26 kappaletta. Tarkastetuista kanaloista 58 % oli varusteltuja tai varustelemattomia häkkikanaloita ja loput avokanaloita (lattiakanaloita tai kerroslattiakanaloita). Noin 19 %:ssa tarkastuksista todettiin eläinsuojelusäädösten vastaista menettelyä (6 kappaletta), mikä on vähemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin laiminlyöntejä oli 26 %:lla kanaloista. Edellisistä vuosista poiketen laiminlyöntien määrässä avo- ja häkkikanaloiden välillä ei havaittu merkittävää eroa.

Viidellä kuudesta kanalasta, joilta raportoitiin epäkohtia, havaittiin ainoastaan yksittäinen laiminlyönti. Aiempien vuosien tapaan häkkikanaloissa epäkohtana oli kanojen kynsien hiomavarusteiden puuttuminen, mikä havaittiin kahdella tilalla. Yhdestä avokanalasta puuttui riittävä orsitila eivätkä kanalan ulosmenoaukot olleet asianmukaisia. Molemmissa kanalatyypeissä kanoilla ei myöskään ollut aina pehkua nokkimista ja kuopimista varten. Toisin kuin aiempina vuosina kirjanpitoa koskevia laiminlyöntejä ei vuonna 2011 havaittu lainkaan.

Turkiseläimet

Turkiseläimillä havaittujen epäkohtien määrä laski edellisestä vuodesta pysyen kuitenkin edelleen suhteellisen korkealla tasolla. Tarkastetuista 53 turkistilasta 28 tarhalla (53 %) todettiin puutteita eläinsuojelusäädösten noudattamisessa, kun edellisenä vuonna puutteita löytyi peräti 61 %:lla tarkastetuista 57 tarhasta.  

Kolmasosalla turkistarhoista todettiin laiminlyönti tilavaatimusten noudattamisessa. Erityisesti vieroitettujen ketunpentujen käytettävissä ei ollut aina riittävästi tilaa. Turkiseläinten häkkivaatimusten siirtymäkausi päättyi vuoden 2010 lopussa ja osalla tarhoista häkkien uusiminen oli vielä kesken valvontavuonna 2011. Myös pureskelu- ja virikemateriaalin puuttuminen oli edellisvuosien tapaan yleinen laiminlyönti: peräti 26 %:lla tiloista eläimillä ei ollut käytettävissä sopivaa pureskelu- ja virikemateriaalia. Kaikkien häkkien pohjat eivät olleet aina asianmukaisia, esimerkiksi pohjaverkon muovipäällyste puuttui useassa tapauksessa. Usealla tarhalla oli laiminlyöty sairaiden ja vahingoittuneiden eläinten asianmukainen hoitaminen sekä tarhan pakovarmuudesta huolehtiminen. 11 prosentilla tarkastetuista tiloista tarha-aluetta ei ollut aidattu, tai eläinten karkaamista estetty muilla rakenteilla. Kuusi prosenttia kaikista havaituista laiminlyönneistä johtui sairauksien hoidosta tai tarhalla kuolleiden eläinten lukumäärästä pidettävän kirjanpidon puutteista.

Lampaat ja vuohet

Vuoden aikana tarkastettiin 32 lammastilaa ja 12 vuohitilaa. Vuohitiloilla valvontatulokset paranivat edelliseen vuoteen verrattuna, sillä tarkastetuilla tilalla ei havaittu lainkaan laiminlyöntejä. Sen sijaan lammastiloilla edellisen vuoden suhteellisen hyvästä tilanteesta (16 % laiminlyöntejä) palattiin lähelle vuoden 2009 tasoa (29 %). Eläinsuojelusäädösten vastaista menettelyä havaittiin 25 %:lla tarkastetuista lammastiloista.

Lampailla yleisimmät laiminlyönnit liittyivät pitopaikan puhtauteen, erityisesti puhtaan ja kuivan makuupaikan puutteeseen, eikä pitopaikan turvallisuudesta aina huolehdittu riittävästi. Yksittäiset laiminlyönnit johtuivat muun muassa eläinten puutteellisesta hoidosta, riittämättömästä veden saannista ja kirjanpidon puutteista. Joillakin lammastiloilla tilavaatimukset eivät täyttyneet, samoin ulkotarhoista puuttui sopiva säänsuoja. Muutamia puutteita havaittiin myös rehun saatavuudessa ja puhtaudessa.

Ankat ja hanhet

Ankkatiloilla tulokset paranivat edelliseen vuoteen verrattuna, sillä niillä ei havaittu lainkaan laiminlyöntejä. Edellisen vuoden tapaan myöskään hanhitiloilta ei raportoitu laiminlyöntejä.