Vuonna 2012 tehtiin 493 tuotantoeläintilalla otantaan perustuva eläinsuojelutarkastus. Eläinsuojelusäädösten vastaista menettelyä raportoitiin kaikkiaan 25 prosentilla tarkastetuista tiloista, mikä on hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tarkastustuloksissa oli kuitenkin selkeitä eläinlajikohtaisia eroja. Havaitut laiminlyönnit olivat yleisesti samoja kuin edellisenä vuonna.

Euroopan unioni velvoittaa jäsenvaltiot tarkastamaan vuosittain edustavan määrän maansa tuotantoeläintiloja. Näissä tarkastuksissa käydään läpi säädösten noudattaminen koko kansallisen eläinsuojelulainsäädännön osalta. Suomessa noin neljännes valvottavista tiloista valitaan tarkastuksen kohteeksi satunnaisotannalla ja loput valitaan riskiperusteisesti tietyin eläinlajikohtaisesti määritetyin painotuksin. Muun muassa aiempien vuosien otantaan perustuvissa tai muissa eläinsuojelutarkastuksissa havaitut laiminlyönnit lisäävät todennäköisyyttä päätyä tarkastuksen kohteeksi myös tulevina vuosina. Kohdennettu otanta lisännee tarkastuksissa todettujen laiminlyöntien määrää.

Maatilojen suunnitelmalliset otantaan perustuvat eläinsuojelutarkastukset aloitettiin Suomessa vuonna 1998, jolloin niitä kutsuttiin EU-eläinsuojelutarkastuksiksi. Ensimmäisiä tarkastuskohteita olivat vasikka- ja sikatilat. Tarkastuksia on laajennettu vuosittain koskemaan yhä uusia tuotantoeläinlajeja ja vuonna 2012 tarkastusten piirissä oli jo yhdeksän eri eläinlajia tai -ryhmää, joista uusimpana broilerit.

Vuonna 2012 tarkastettavaksi määrättiin 652 tilaa, mikä on noin 1,5 prosenttia kaikista maamme nautatiloista, kolme prosenttia sikatiloista, seitsemän prosenttia munintakanaloista, seitsemän prosenttia ankka- ja hanhitiloista, kaksi prosenttia lammas- ja vuohitiloista, seitsemän prosenttia turkistarhoista sekä yli 30 prosenttia broileritiloista. Broileritiloja tarkastettiin muita eläinryhmiä enemmän, koska EU:n vaatimuksesta kaikki broileritilat tulee tarkastaa vuoden 2013 loppuun mennessä. Tarkastettaviksi määrättyjen tilojen lukumäärä laski edellisestä vuodesta maatilojen lukumäärän pienenemisen vuoksi. Noin kuudella prosentilla valituista tiloista ei ollut tarkastushetkellä eläimiä. Nämä tilat olivat joko hiljattain lopettaneet eläintenpidon kokonaan, tai tilalla oli meneillään pidempi tuotantotauko. Laiminlyöntien raportoinnissa on huomioitu vain tilat, joilla oli eläimiä.

Tuotantoeläintilojen otantaan perustuvissa eläinsuojelutarkastuksissa koko maan tasolla havaittujen yhteenlaskettujen laiminlyöntien määrä laski hieman vuodesta 2011 (28 %). Valvonnalla, ohjauksella ja valistuksella on kuitenkin saatu tuloksia aikaan, sillä 2000-luvun alkupuoliskolla eläinten pidossa havaittiin vuosittain laiminlyöntejä yli 30 prosentilla tarkastetuista tiloista. Vuosina 2006-2009 laiminlyöntien osuus vaihteli 20 prosentin molemmin puolin nousten lähelle 30 prosenttia jälleen vuosina 2010–2012. Kyseessä oli kolmas vuosi, jolloin tarkastuksista vastasivat valvontoihin erikoistuneet aluehallintovirastojen läänineläinlääkärit kunnaneläinlääkäreiden sijasta. Lisäksi valvonnan riskiperusteisuutta on kehitetty voimakkaasti viime vuosien aikana.

Vuoden 2012 eläinsuojelutarkastuksissa todetut eläinlajikohtaiset ongelmat olivat pääosin samoja kuin aiempinakin vuosina. Kaikilla eläinryhmillä valvontatulokset joko paranivat tai pysyivät lähes ennallaan edellisvuoteen verrattuna. Sen sijaan ensikertaa otantaperusteisesti tarkastetuilla broileritiloilla laiminlyöntejä oli keskimääräistä enemmän. Laiminlyöntejä, jotka vaativat kiireellisiä toimenpiteitä eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi, paljastui yhdellä nautatilalla.

Naudat

Tarkastuksia tehtiin yhteensä 288 nautatilalla, joista yli kuuden kuukauden ikäisiä nautoja oli 294 tilalla ja vasikoita 260 tilalla. Laiminlyöntejä havaittiin 22 prosentilla tiloista, mikä on viisi prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2011.

Laiminlyönneistä vähän yli puolet todettiin vasikoilla, joilla yleisimmät laiminlyönnit ovat pysyneet vuodesta toiseen samoina, kohdistuen pääosin pitopaikan tilavaatimuksiin ja puhtauteen. Ryhmäkarsinoissa ei aina ollut riittävästi tilaa jokaista eläintä kohden, ja vasikoita pidettiin yksittäiskarsinoissa yli sallitun iän. Tilojen ja laitteiden puhtaudesta ja desinfioinnista ei huolehdittu riittävästi, eikä kaikilla vasikoilla ollut puhdasta ja kuivaa makuualuetta. Vasikoiden juottoon ja ruokintaan liittyvien laiminlyöntien määrä vähentyi edellisestä vuodesta. Edelleen kuitenkin löytyi tiloja, joissa vasikoiden saatavilla ei ollut päivittäin riittävästi puhdasta vettä, mutta näitä tiloja oli selvästi edellisvuotta vähemmän. Yleisimmät laiminlyönnit aikuisilla naudoilla koskivat tälläkin kertaa pitopaikan puhtaana pitoa ja turvallisuutta. 22 tilalla nautojen käytössä ei ollut puhdasta ja kuivaa makuupaikkaa. 12 tilalla kytkettynä pidettävät lehmät ja hiehot eivät päässeet laitumelle tai jaloittelutarhaan. Puutteellinen sorkkahoito oli niin ikään ongelmana usealla tilalla. Huomionarvoista on, että suurin osa sekä vasikoilla että aikuisilla naudoilla havaituista laiminlyönneistä kohdistui suoraan eläinten hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin, sillä sairauksien hoidosta tai kuolleiden eläinten lukumäärästä pidettävän kirjanpidon puutteiden osuus epäkohdista oli alle kolme prosenttia. Navetoissa, joissa vasikoilla ja aikuisilla naudoilla havaittiin laiminlyöntejä, niitä oli keskimäärin yli neljä tilaa kohti.

Siat

Sikatiloja tarkastettiin yhteensä 38. Eläinsuojelusäädösten vastaista menettelyä havaittiin 24 prosentilla tarkastetuista tiloista, mikä on hieman vähemmän kuin vuotta aiemmin (25 %). 
Sikatiloilla aiempien vuosien yleisin laiminlyönti on liittynyt tutkimis- ja tonkimismateriaalin, kuten oljen tai turpeen vähyyteen, mutta tällä kertaa virikemateriaalin puutetta havaittiin vain yhdellä tilalla. Vuonna 2010 kyseinen laiminlyönti ilmeni joka viidennellä tilalla, mutta vuonna 2011 enää vajaa kymmenen prosenttia tarkastetuista tiloista ei antanut sioille riittävästi virikemateriaalia. Puutteellisesta kirjanpidosta johtuvien laiminlyöntien suhteellinen määrä sen sijaan lisääntyi edelleen, sillä lähes neljännes havaituista laiminlyönneistä johtui puutteellisesta kirjanpidosta (19 % 2011). Kahdella tilalla pikkuporsaiden hampaita katkaistiin rutiininomaisesti, ja karjuporsaita kastroitiin vanhempana kuin lainsäädäntö sallii. Muut yksittäiset laiminlyönnit liittyivät muun muassa pitopaikan puhtauteen ja karjun karsinan tilavaatimusten alittumiseen. Sikaloissa, joissa havaittiin laiminlyöntejä, niitä oli keskimäärin hieman yli kaksi tilaa kohti.

Munivat kanat

Kanaloita, joissa on yli 350 munivaa kanaa, tarkastettiin yhteensä 23. Tarkastetuista kanaloista noin 60 prosenttia oli varusteltuja häkkikanaloita ja loput avokanaloita (lattiakanaloita tai kerroslattiakanaloita). Havaittujen laiminlyöntien osuus laski edelleen pudoten kahden vuoden takaisesta 26 prosentista ja edellisvuoden 19 prosentista nyt 13 prosenttiin. Laiminlyöntejä havaittiin vain kolmella tilalla, joista kaksi oli häkkikanaloita ja yksi avokanala. Kaikki havaitut laiminlyönnit liittyivät tilavaatimuksiin tai pitopaikan varustukseen. Molemmissa häkkikanaloissa tilavaatimukset eivät kaikin osin täyttyneet, lisäksi toisella tilalla häkeissä ei ollut riittävästi ruokintatilaa eikä lainkaan pehkua nokkimista ja kuopimista varten, lisäksi osasta häkkejä puuttui asianmukainen pesätila. Avokanalassa ongelmana oli pesätilojen pinta-alan riittämättömyys. Kirjanpitoa koskevia laiminlyöntejä ei havaittu yhdessäkään kanalassa.

Broilerit

Broilerien hyvinvointia valvottiin otantaperusteisesti ensimmäistä kertaa. Laiminlyöntejä havaittiin 57 tarkastetusta tilasta 21 (37 %), mikä on useammin kuin keskimäärin kaikilla tuotantoeläimillä. Eniten raportoitiin kasvatusosaston olosuhteiden puutteita, joista yleisin oli riittämätön valaistus (noin 40 % laiminlyönneistä). Viidennes havaituista laiminlyönneistä koski asianmukaista ja ajan tasalla olevaa tuotantojärjestelmän kuvausta. Muutamalla tilalla kaikki broilerit eivät päässeet kuivalle ja kuohkealle pehkualueelle.

Turkiseläimet

Tarkastetuista 37 turkistilasta 20 tarhalla (54 %) todettiin puutteita eläinsuojelusäädösten noudattamisessa. Laiminlyöntien määrä pysyi samalla suhteellisen korkealla tasolla edellisen vuoden (53 %) kanssa, mutta selvästi aiempia vuosia suurempi osuus laiminlyönneistä aiheutui puutteellisesta kirjanpidosta. 20 prosenttia kaikista turkiseläintiloilla havaituista laiminlyönneistä johtui lääkinnällisestä hoidosta tai tarhalla kuolleiden eläinten lukumäärästä pidettävän kirjanpidon puutteista. Joka viides tarkastettu tarha ei ollut pakovarma. Laiminlyöntejä havaittiin edelleen myös tilavaatimusten noudattamisessa, erityisesti vieroitetuilla ketunpennuilla ei ollut aina riittävästi tilaa. Turkiseläinten häkkivaatimusten siirtymäkausi päättyi vuoden 2010 lopussa, mutta muutamalla tarhalla oli yhä osa häkeistä uusimatta. Häkeistä löytyi myös rakenteellisia puutteita, kuten kettuhäkkien pohjaverkon ja sen muovipäällysteen kulumia sekä puuttuvia lepohyllyjä. Myös pureskelu- ja virikemateriaalin puuttuminen oli edellisvuosien tapaan yleinen laiminlyönti. Neljällä tarhalla havaittiin sairaita eläimiä, joita ei ollut hoidettu asianmukaisesti.

Lampaat ja vuohet

Vuoden aikana tarkastettiin 32 lammastilaa ja 13 vuohitilaa. Lammastiloilla laiminlyöntien osuus aleni edellisestä vuodesta vain hieman (25%→22 %), mutta yksittäisten laiminlyöntien määrä sen sijaan puolittui: lammastiloilla, joilla oli laiminlyöntejä, niitä raportoitiin keskimäärin vajaat kolme tilaa kohti. Laiminlyöntejä havaittiin edelleen pitopaikan turvallisuudessa ja riittävässä veden saannissa. Muutamalla tilalla ulkotarhan maapohja ei pysynyt riittävän kuivana, tai ulkotarhassa ei ollut sopivaa säänsuojaa. Kirjanpidon puutteita havaittiin ainoastaan yhdellä tilalla.

Tarkastetuista vuohitiloista yhdessä eläinten käytössä ei ollut riittävästi tilaa.

Ankat ja hanhet

Yhteensä viidellä tarkastetulla ankka- ja hanhitilalla ei edellisen vuoden tapaan havaittu lainkaan laiminlyöntejä.