Eläimistä ja elintarvikkeista eristettyjen bakteerien antibioottiresistenssiä ja eläinten antibioottien kulutusta on seurattu Suomessa jo 20 vuoden ajan. Uusin FINRES-Vet-raportti kattaa vuoden 2021 tiedot. Tuloksia verrataan myös aiempiin vuosiin pidemmän aikavälin muutosten havaitsemiseksi. Antibioottiresistenssitulosten lisäksi raportti sisältää eläimille käytettävien antibioottien kulutustiedot.
Eläimistä eristetyissä bakteereissa esiintyy antibioottiresistenssiä Suomessa vähän tai kohtalaisesti. Esimerkiksi ihmisiäkin sairastuttavilla salmonelloilla ja kampylobakteereilla resistenssiä esiintyy Suomessa selvästi vähemmän kuin useimmissa Euroopan maissa. Samoin laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavien E. coli -bakteerien esiintyvyys on Suomessa ollut viime vuosina tuotantoeläimissä ja niistä saatavassa lihassa varsin alhainen tai niitä ei ole todettu lainkaan. Metisilliinille resistenttiä S. aureus -bakteeria (MRSA) esiintyy kuitenkin yleisesti sioissa ja sitä esiintyy myös sianlihassa. Sianlihan ei kuitenkaan katsota olevan merkittävä riski kuluttajalle. Sen sijaan MRSA-bakteereilta on suojauduttava sikojen kanssa työskenneltäessä. Eläimille tautia aiheuttavissa bakteereissa resistenssiä esiintyy vaihtelevasti, mutta joitakin bakteerilajeja saadaan seurantaan niin vähän, että koko maan tilanteen arvioiminen ei ole mahdollista. Resistenssitilanteen tunteminen tautia aiheuttavissa bakteereissa auttaa mikrobilääkesuositusten ja muun ohjeistuksen laatimisessa.
Antibioottien kulutus eläimille on ollut Suomessa eurooppalaisittain hyvin maltillista, mikä on vaikuttanut osaltaan yleisesti ottaen hyvään resistenssitilanteeseen. Vaikka eläinten antibioottien myynti lisääntyi viisi prosenttia vuonna 2021, kulutus oli toiseksi alhaisin koko seurantahistorian aikana. Valtaosa tuotantoeläinten antibiooteista on yksilölääkintään tarkoitettuja valmisteita ja vain kolmannes rehun tai juomaveden annettavia antibiootteja.
Suomen hyvä resistenssitilanne ei ole sattumaa, vaan pitkäaikaisen seurannan- ja monialaisen vastustustyön tulosta. Seurantatietojen perusteella neuvonta- ja tautien ehkäisytoimet osataan kohdentaa tehokkaasti. Antibioottien tehon säilyttäminen niin eläinten kuin ihmisten infektiotautien hoidossa on ensiarvoisen tärkeää ja vaatii edelleen monialaista yhteistyötä ja tutkimusta.
Säännöllinen FINRES-Vet-ohjelma aloitettiin vuonna 2002, ja se on kahden vuosikymmenen aikana laajentunut tasaisesti ja sisältää nykyään zoonoosi-, indikaattori- ja eläimille tautia aiheuttavien bakteerien antibioottiresistenssitietoja sekä ESBL- ja MRSA-bakteerien esiintymisen seurantaa. Ohjelman vetovastuu on Ruokavirastolla. FINRES-Vet-raportti kokoaa vuosittain eläimistä ja elintarvikkeista eristettyjen bakteerien antibioottiherkkyystiedot sekä eläimille käytettävien antibioottien kulutustiedot. Antibioottien kulutustiedot tuottaa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea. Seura- ja harraste-eläinten resistenssitiedot kootaan Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen mikrobiologian laboratoriossa.
Fimean uutinen eläinten antibioottien kulutuksesta Fimean sivuilta
Lue lisää ESBL-bakteerista Ruokaviraston Usein kysyttyä ESBL:stä -sivuilta
Lue lisää MRSA-bakteerista Ruokaviraston Usein kysyttyä MRSA:sta -sivuilta
Lue lisää antibioottiresistenssin seurannasta eläimissä ja elintarvikkeissa Zoonoosikeskuksen ja Ruokaviraston internet-sivuilta
Lue lisää antibioottiresistenssin seurannasta ihmisillä Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen internet-sivuilta
Lue lisää antibioottien kulutuksesta Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean internet-sivuilta
Lisää tietoa Euroopan Antibioottipäivästä Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen internet-sivuilta
Lisätietoja antibioottiresistenssin seurannasta:
Suvi Nykäsenoja, erikoistutkija, Ruokavirasto, p. 040 489 3447, etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi
Lisätietoja antibioottien kulutuksesta:
Katariina Kivilahti-Mäntylä, eläinlääkäri, Fimea, p. 029 522 3354, etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi