Epäilyyn perustuvat lääkitsemisvalvonnat kaksinkertaistuivat ja havaittujen puutteiden määrä lisääntyi vuonna 2019, selviää uusimmasta Ruokaviraston lääkitsemisen valvonnan raportista. Yleensä puutteet olivat lieviä. Vakaviksi, elintarviketurvallisuutta vaarantaviksi puutteiksi luokiteltiin viiden epäilyn perusteella tarkastetun nautatilan käytännöt. Tarkastuksia tehtiin sekä epäilyyn perustuen että otantavalvontoina yhteensä 129 vuonna 2019 (148 tarkastusta vuonna 2018). Tilan ja terveydenhuoltoeläinlääkärin on hyvä käydä yhdessä säännöllisesti läpi lääkekäytön ohjeistus elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi.
Pääosa valvonnasta tehtiin otantavalvontana. Lisäksi meijerien antibioottilöydösten johdosta viranomaiset tarkastivat yhteensä 36 tilan lääkekäytön ja lääkekirjanpidon. Määrä oli kaksinkertainen aiempiin vuosiin verrattuna. Meijerin positiivinen antibioottitestin tulos ei aina tarkoita sitä, että maito olisi elintarvikkeeksi kelpaamatonta eli maidossa olisi jäämiä yli enimmäisraja-arvon. Positiivinen testitulos käynnistää kuitenkin aina meijerin oman selvityksen ja viranomaistoimet. Lisäksi kaksi valvontaa tehtiin teurastamon omavalvonnan antibioottilöydöksen vuoksi.
Eläinten lääkitseminen ja kirjanpito pääosin hyvin hallinnassa
Valvonnassa havaitut puutteet olivat pääosin lieviä. Puutteita todettiin kuitenkin jopa 52 %:lla tarkastuksista (aiempina vuosina 25- 35 %:lla). Puutteiden määrän kasvu selittynee epäilyyn perustuvan valvonnan eli käytännössä antibioottilöydösten lisääntymisellä. Lääkekirjanpidon yleisimmät puutteet koskivat aiempien vuosien tapaan omistajan itse aloittamien lääkehoitojen kirjaamista. Käyttöaiheen, lääkityksen aloittajan tai lääkkeen varoajan kirjaukset puuttuivat joillakin tiloilla.
Usealla tilalla oli vanhentuneita lääkkeitä käytössä. Yksittäisillä tiloilla oli puutteita myös lääkittyjen eläinten merkitsemisessä, jolloin eläimen tunnistaminen on vaikeaa. Havaittujen puutteiden korjaaminen ohjeistettiin tarkastuskäynneillä. Valvonnassa löytyi myös tiloja, joilla sekä lääkekirjanpito että lääkkeiden säilytys oli hoidettu erittäin hyvin.
Antibioottivahinkojen syistä
Maidon antibioottijäämien testaamisessa käytetään yleisesti mikrobiologisia testejä. Maidon testaus vaatii tilalla huolellisuutta. Testejä on säilytettävä ja käsiteltävä ohjeiden mukaisesti, jotta tilalla saatuihin negatiivisiin tuloksiin voi luottaa ja lähettää maitoa meijeriin taas varoajan päätyttyä.
Vahinkojen taustalla todettiin erilaisia syitä. Lääkittävää eläintä ei ollut merkitty selkeästi ja lääkittiin väärä eläin. Väärä työjärjestys johti joissain tapauksissa antibioottivahinkoon, kun eläin ensin lääkittiin ja sen jälkeen lääkityn eläimen maito lypsettiin tankkiin.
Lähes kolmasosassa selvityksistä päädyttiin siihen, että vahinko liittyi lypsyrobottiin. Aikaisemmin tiloilla oli tapana lypsää lääkityt eläimet valvotusti lypsyrobotilla. Tästä on ilmeisesti luovuttu, ja nykyään luotetaan liikaakin robotin erottelukykyyn ja robotin tekemiin välihuuhteluihin lääkityn ja muiden lehmien lypsyn välillä. Erityisesti jos yhtä aikaa on yli kaksi lääkittyä lehmää samalla robotilla ja hoidossa käytetään myös intramammaareja eli utaretuubihoitoa, pelkkä välihuuhtelu ei riitä.
Vältä antibioottivahinko
Turvalliseen elintarviketuotantoon kuuluu lääkkeiden huolellinen käyttö, lääkittyjen eläinten tunnistaminen ja varoaikojen tarkka noudattaminen.
Tuottajalla on vastuu eläinten lääkitsemisestä ja siihen liittyen kaikkien työntekijöiden hyvästä ohjeistuksesta: lääkkeiden lähellä on oltava selkeät kirjalliset ohjeet tilan eläinten lääkitsemisestä, lääkittyjen eläinten tunnistamisesta (merkitseminen) ja lääkkeiden varoajoista. Työntekijät on sitoutettava noudattamaan ohjeita. Robotin asetuksia on aina muistettava muuttaa ennen varoajallisen lääkkeen antamista eläimelle. Lääkityn eläimen valvottu lypsy on suositeltavaa.
Lypsylaitteiden, erityisesti lypsyrobottien, valmistajien ja markkinoijien tulisi kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota antibioottivahinkoihin, jos taustalla on ollut laitteistosta johtuva syy, ja pyrkiä ehkäisemään tapauksia jo ennalta. Monessa tapauksessa suositeltujen pesu- ja huuhteluasetusten muuttamisella tilanne on parantunut. Myös tuottajalla on vastuu seurata lypsylaitteiston tai -robotin toimintaa ja puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin, kuten viallisiin venttiileihin, jo ennen seuraavaa vuosihuoltoa.
Lääkkeet määränneellä eläinlääkärillä on lainsäädännön mukaan aina vastuu siitä, että eläinten omistajalle on annettu riittävät ohjeet käyttää ja säilyttää lääkkeitä oikein ja että lääkitylle eläimelle määrätty varoaika on riittävä. Terveydenhuoltoeläinlääkärien, jotka luovuttavat lääkkeitä varalle, on kiinnitettävä huomiota lainsäädännön edellyttämiin käyntitiheyksiin ja käyntiraporttien tallentamiseen Nasevaan. Tilan ja eläinlääkärin on hyvä käydä yhdessä säännöllisesti läpi turvallinen ja säännösten mukainen lääkkeiden käyttö. Eläinlääkärin olisi hyvä joskus tarkkailla käytännössä, miten lääkitseminen, eläimen merkintä ja lääkkeiden käyttö tilalla tehdään, ja antaa tarvittaessa tarkentavaa ohjeistusta.
Lue lisää Ruokaviraston verkkosivuilta:
Lääkitsemisen valvonnan raportti 2019
Esite Käytä lääkkeitä oikein
Esite Tuotantoeläimen lääkityskirjanpito
Lisätietoja
ylitarkastaja Liisa Kaartinen, p. 0295 204 360