Antibiootteja käytetään bakteerisairauksien hoitoon. Bakteerit ovat kuitenkin kehittäneet keinoja välttääkseen antibioottien vaikutuksen. Bakteerit, joihin jokin antibiootti tai antibioottiryhmä ei tehoa, ovat niille resistenttejä eli vastustuskykyisiä.
Eläimille ja ihmisille käytetään samoja antibiootteja. Antibioottien tehon säilyminen onkin kaikkien yhteinen asia. On tärkeää, että antibiootteja käytetään ainoastaan todelliseen tarpeeseen - vastuullisesti ja tarkoituksenmukaisesti.
Vastuulliseen antibioottien käyttöön kuuluu muutakin kuin lääkkeen antaminen eläimelle. Eläinlääkärin on varmistuttava diagnoosista ja osattava tarvittaessa valita oikea antibiootti, jos kyseessä on bakteerin aiheuttama infektio. Toistuvissa tapauksissa on mietittävä sairaudelle altistavia syitä. Esimerkiksi seuraeläinten ihotulehdusten taustalla voi piillä allergia tai hormonaaliset sairaudet.
Tuotantoeläimillä on ikä- ja kasvatusvaiheita, jolloin tarkka ruokinta ja suotuisat kasvatusolosuhteet ovat tärkeitä, jotta eläinten lähiympäristössä on sairastumiselle altistavia tekijöitä mahdollisimman vähän.
Ennaltaehkäisy
Sairauksien ennaltaehkäisy ja eläinten terveyden edistäminen ovat tehokkain keino ehkäistä antibioottiresistenssin kehittymistä. Hyvillä tuotanto-olosuhteilla voidaan tukea eläinten omaa vastustuskykyä ja hyvällä hygienialla voidaan pienentää eläimiin kohdistuvaa tartuntapainetta, jolloin eläinten sairastumisriski pienenee. Rokotuksien avulla on mahdollista parantaa eläinten vastustuskykyä tiettyjä taudinaiheuttajia vastaan ja näin edistää eläinten terveyttä.
Tuotantoeläinten terveydenhuolto pyrkii Suomen olosuhteissa merkittäviksi katsottujen eläintautien suunnitelmalliseen ennaltaehkäisyyn, jolloin eläinten sairastumisia ja siitä aiheutuvaa lääkitystarvetta voidaan vähentää.
Näytteenotto ja diagnoosi
Ennen antibioottihoidon aloittamista on varmistuttava, että kyseessä on bakteerin aiheuttama sairaus. Diagnoosiin vaikuttavat kliiniset oireet, eläinlääkärin tekemät tutkimukset sekä mahdollisten laboratoriotutkimusten tulokset. Jos annettu lääkitys ei tehoa, on selvitettävä tulehduksen tai sairauden aiheuttaja ja sen lääkeherkkyys.
Jos tuotantoeläintilalla samaa ikäryhmää joudutaan toistuvasti lääkitsemään samantyyppisten oireiden takia, lainsäädännössä edellytetään näytteenottoa ja bakteriologista diagnoosia sekä aiheuttajamikrobin lääkeherkkyysmääritystä. Samalla saadaan tietoa tilan eläinten resistenssitilanteesta, joka voi muuttua nopeastikin aikaisemmin annettujen lääkitysten takia.
Oikean antibiootin valinta
Sopivin antibiootti bakteerien aiheuttamien sairauden hoitoon valitaan ensisijassa laboratoriotulosten perusteella. Jos näytteitä ei ole mahdollista ottaa, antibioottihoito aloitetaan todennäköisimmän taudinaiheuttajan mukaan ja antibiootiksi valitaan mahdollisimman kapeakirjoinen vaihtoehto. Antibiootin valinnassa on huomioitava myös lainsäädäntö. Tiettyjen ihmisten vakavien infektioiden hoitoon tarkoitettujen antibioottien käyttö eläimille on kokonaan kielletty.