Euroopan antibioottipäivää vietetään joka vuosi 18. marraskuuta. Vuonna 2014 Evira nostaa esille suomalaisten tuotantoeläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tehdyn terveydenhuoltotyön. Suomessa on panostettu tähän ennaltaehkäisevään työhön jo vuosikymmeniä. Tehokkain tapa pitää antibioottien käyttö maltillisella tasolla on ehkäistä eläinten sairastumista.
Euroopan lääkevirasto EMA on julkaissut lokakuussa neljännen raportin tuotantoeläinten antibioottien kulutuksesta vuodelta 2012. Erot eri maiden välillä ovat merkittäviä. Pohjoismaissa tuotantoeläinten hoitoon tarvittiin vähiten antibiootteja. Islannissa ja Norjassa tarve oli kaikkein vähäisin. EU-maista vähiten antibiootteja tuotantoeläimille tarvittiin Ruotsissa ja Suomi oli hyvä kakkonen.
Eläintautitilanne on Suomessa pysynyt hyvänä. Viranomaisten tuontisäädösten lisäksi vapaaehtoisissa elinkeinon asettamissa tuontiohjeissa on huomioitu merkittävien eläintautien ennaltaehkäisy. Yhteistyössä on tuontiohjeistuksen lisäksi laadittu myös muuta tautivastustusohjeistusta, johon kaikki alan toimijat sitoutuvat. Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry:n rooli on ollut tässä merkittävä.
Suomalainen menestystarina: broilerintuotanto
Monessa maassa broilereille käytetään runsaasti antibiootteja. Suomessa tilanne on toinen. Meillä ei ole lääkitty viime vuosien aikana yhtään tuotantopolven broileriparvea eli broilereita, jotka päätyvät kuluttajien lautasille. Antibioottien käyttö on meillä poikkeuksellisen vähäistä myös emolinnuilla, sillä niistä on jouduttu hoitamaan antibiooteilla vain yksittäisiä kasvatuseriä.
Avainasemassa hyvän terveyden ylläpidossa on ollut elinkeinon tekemä terveydenhuoltotyö, jossa terveydenhuollosta vastaavilla eläinlääkäreillä on keskeinen rooli. Kliiniset oireet diagnostisoidaan, linnuista otetaan aina näytteitä aiheuttajabakteerin osoittamiseksi ja herkkyysmäärityksen tekemiseksi ennen lääkityksen aloittamista. Aina lääkitystä ei edes tarvita, vaan tautipurkaus saadaan hallintaan muilla keinoin.
Suomi on yksi harvoja maita, jossa kaikki saman kasvatuserän broilerit teurastetaan kerralla. Näin suomalaisilla broileritiloilla tuotantorakennukset ovat aina tyhjinä erien välillä, mikä mahdollistaa korkean hygieniatason ylläpitämisen. Suomessa ei myöskään esiinny monia muualla yleisiä siipikarjan tarttuvia virustauteja, jotka altistavat lintuja bakteeritartunnoille. Tähän on päästy pitkäjännitteisellä elinkeinon, viranomaisten ja eläinten terveydenhuollon asiantuntijoiden yhteistyöllä.
Lihasikojen lääkitystarvetta vähennetty
Suomessa lihasioille antibiootteja tarvitaan pääasiassa vain yksittäisten eläinten hoitoon. Toki välillä sikalaan voi tulla taudinpurkauksia, jotka edellyttävät useamman eläimen tai suuren eläinryhmän antibioottilääkitystä. Monessa muussa maassa lihasikojen ryhmälääkitykset ovat yleisiä.
Eläinten terveyttä voidaan edistää ja ylläpitää huolehtimalla toisaalta eläinten suotuisista olosuhteista kuten hyvästä ilmanvaihdosta ja riittävästä tilasta ja toisaalta huolehtimalla siitä, että eläimiin ei kohdistu merkittävää tautipainetta. Suomessa pitkään toiminnassa olleen elinkeinon vapaaehtoisen sikatilojen terveysluokituksen (Sikava) ansiosta lääkitystarvetta aiheuttavien merkittävien sikatautien kuten porsasyskän ja dysenterian esiintyminen on vähäistä.
Tilojen oma toiminta vaikuttaa myös eläinten lääkitystarpeeseen. Tilakohtaisella tautisuojauksella, joka koskee erityisesti eläinhankintoja, henkilöliikennettä ja rehuja, voidaan estää sikojen sairastumisia aiheuttavien tartuntojen pääsyä sikalaan. Tilan sisällä sikalan sisäisillä toimenpiteillä kuten suunnitelmallisella eläinten ryhmittelyllä sekä karsinoiden ja osastojen puhdistuksella ennen uusien eläinten siirtoa niihin voidaan pienentää eläimiin kohdistuvaa tautipainetta. Osastojen kertatäyttöisyys ja tähän liittyvät tehokkaat puhdistuskäytännöt antavat parhaat mahdollisuudet tartuntaketjujen katkaisuun kasvatuserien välillä.