Antibiootit ovat tärkeitä bakteerien aiheuttamien tulehdussairauksien hoidossa. Niillä hoidetaan esimerkiksi iho-, virtsatie- tai hengitystietulehduksia. On kuitenkin muistettava, että esimerkiksi hengitystieoireita voivat aiheuttaa monet muutkin syyt kuin bakteerit. Tällöin antibiootista ei ole hoidossa hyötyä. Antibiootit eivät tehoa esimerkiksi virusten aiheuttamiin hengitystietulehduksiin.
Onko antibiootti aina paras hoito?
Resistenssin kehittymisen estämiseksi antibioottihoito ja sen tarpeellisuus täytyy miettiä tarkasti jokaista potilasta tutkittaessa ja oireiden syytä selvitettäessä. Eläinlääkäri tekee lääkityspäätöksen vasta, kun potilas on tutkittu ja varmistettu antibioottihoidon tarpeellisuus. Bakteeritulehdusdiagnoosin varmistamiseksi on syytä ottaa näytteitä, ja joskus päätös antibioottihoidon tarpeellisuudesta tehdään vasta näytetulosten perusteella. Antibioottikuuri voidaan antaa tabletteina tai paikallisvalmisteena, kuten korvatippoina tai iholle levitettävänä voiteena. Joskus antibioottia ei käytetä lainkaan. Jos antibioottikuuri on eläimelle määrätty, se tulee antaa eläimelle eläinlääkärin ohjeistamalla tavalla kuurin loppuun asti.
Työkaluja seuraeläinten bakteerien resistenssitilanteen hillintään
- Antibiootteja käytetään aina harkitusti ja päätös perustuu eläinlääkärin tekemään diagnoosiin. Eläinlääkäri tutkii aina eläimen ja ottaa tarvittaessa näytteet syyn selvittämiseksi.
- Kissojen ja koirien iho- ja pehmytkudosinfektioissa sekä virtsatietulehduksissa lisääntyneen resistenssin vuoksi näytteenotto ensimmäisellä kerralla on erittäin suositeltavaa. Aikainen näytteiden tutkiminen mahdollistaa eläimelle parhaan hoidon valinnan.
- Eläinlääkäri valitsee sopivimman antibiootin, antotavan ja annostuksen. Toistuvissa tapauksissa taustasyy on selvitettävä.
- Jos eläimen sairaus vaatii antibiootin aloittamisen ennen kuin näytetulokset ovat käytettävissä, eläinlääkäri valitsee ensisijaisen hoidon mikrobilääkesuosituksista.
- Eläimen omistaja noudattaa eläinlääkärin hoito- ja lääkitysohjeita.
- Usein antibiootti ei yksin auta, vaan lisäksi tarvitaan tukihoitoja kuten tulehtuneen alueen puhdistus tai suojaaminen esimerkiksi nuolemiselta. Ne ovat aivan yhtä tärkeitä eläimen paranemiselle kuin antibiootti.
- Toistuvissa iho- ja korvatulehduksissa tulehdusta ylläpitävän syyn selvittäminen ja sen hoito ovat avainasemassa infektioiden paranemisessa.
Antibiootit ja resistenssi
Antibiootit ovat yhdisteitä, jotka tappavat mikrobeja tai hidastavat niiden kasvua. Aina sairauden hoitoon annettu antibiootti ei tehoa. Sairautta aiheuttava bakteeri voi olla luontaisesti vastustuskykyinen (resistentti) antibiootille tai resistenssi voi kehittyä esimerkiksi toistuvien antibioottihoitojen seurauksena. Bakteeri voi olla vastustuskykyinen usealle eri antibiootille, jolloin sitä kutsutaan moniresistentiksi. Kissoilla ja koirilla resistenttejä bakteereita todetaan yleisesti iho- ja pehmytkudosten infektioita aiheuttavissa stafylokokeissa ja virtsatietulehduksia aiheuttavissa kolibakteereissa.
Resistentit bakteerit eivät aiheuta sen vakavampia sairauksia kuin muutkaan bakteerit. Myös terve eläin voi kantaa resistenttejä bakteereita. Sen sijaan niiden aiheuttamien sairauksien hoito voi olla hankalaa, ja eläimen paraneminen voi viivästyä, koska tehokkaita antibiootteja on vähän tai niitä ei ole ehkä enää lainkaan käytettävissä. Tällöin hoito on usein myös kallista.
Resistentit bakteerit tai niiden resistenssitekijät voivat siirtyä eläinten ja ihmisten välillä. Yhdelle eläimelle annettu antibioottihoito vaikuttaa siten myös muihin eläimiin sekä ihmisiin.
Eläinlääkärin lääkkeiden käyttöä ohjaa lainsäädäntö
Suomessa on pitkät perinteet antibioottien vastuullisesta käytöstä. Myös lainsäädäntö ottaa kantaa eläinten antibioottilääkityksiin. Esimerkiksi tiettyjä ihmisten vaikeiden bakteerisairauksien hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä ei saa käyttää lainkaan eläimille. Kriittisen tärkeitä antibiootteja, kuten kolmannen polven kefalosporiineja tai fluorokinoloneja, saa käyttää ainoastaan, jos muut vaihtoehdot eivät esimerkiksi tutkimustulosten perusteella tehoa. Lainsäädäntö edellyttää, että eläinlääkärin on itse varmistuttava antibiootin tarpeesta.