Usein kysyttyä kolistiiniresistenssistä

Mitä resistenssi kolistiini-antibiootille tarkoittaa?

Kolistiiniresistenssi tarkoittaa bakteerin vastustuskykyä kolistiini-antibiootille. Kolistiiniresistenssi johtuu geenimuutoksesta bakteerin kromosomissa eli genomin pysyvämmässä osassa tai plasmidissa, joka on kromosomin ulkopuolinen bakteerigenomin lisäosa.

Mikä on plasmidivälitteinen, siirtyvä kolistiiniresistenssi ja miksi sitä pidetään merkittävämpänä kuin bakteerin kromosomissa sijaitsevia resistenssigeenejä?

Siirtyvällä kolistiiniresistenssillä tarkoitetaan bakteerin plasmideissa esiintyviä kolistiiniresistenssigeenejä. Plasmidit pystyvät siirtymään eri bakteerien välillä, jolloin myös resistenssigeeni voi siirtyä bakteerilajilta toiselle. Tämä mahdollistaa resistenssiominaisuuden siirtymisen esimerkiksi ihmiselle harmittomasta bakteerilajista tautia-aiheuttavaan bakteerilajiin. Kromosomissa sijaitsevat geenit periytyvät vain tytärsoluihin bakteerien lisääntyessä.

Milloin siirtyvä kolistiiniresistenssi todettiin ensi kerran?

Marraskuussa 2015 arvostettu tiedelehti Lancet julkaisi artikkelin, jossa raportoitiin ensi kertaa Kiinassa löydetystä plasmidivälitteisestä mcr-1-kolistiiniresistenssigeenistä (Liu ym., 2015). Kyseinen geeni todettiin sekä ihmisistä että eläimistä eristetyistä E. coli -bakteereista. Kyseessä oli uusi merkittävä havainto mekanismista, jolla kolistiiniresistenssi voi siirtyä bakteerista toiseen.

Mistä muualta siirtyvää kolistiiniresistenssiä on todettu?

Kiinalaisen tutkimuksen jälkeen resistenssigeeniä mcr-1 on löydetty eläimistä ja elintarvikkeista eristetyistä bakteereista ympäri maailmaa (lähde: Shen ym., 2016; Wang ym., 2018). Euroopassa mcr-1-geeniä kantavia E. coli -bakteereita on havaittu tuotantoeläimissä muun muassa Alankomaissa, Belgiassa, Ranskassa, Saksassa ja Italiassa. Suomessa mcr-1-resistenssigeeniä kantava ESBL E. coli bakteeri todettiin ulkomailta tuodulla koiralla vuonna 2017.

Onko kolistiinille resistentti bakteeri resistentti myös muille antibiooteille?

Kolistiinille resistentit bakteerit voivat olla vastustuskykyisiä myös muille antibiooteille. Useissa julkaisuissa on raportoitu, että muun muassa ESBL- ja mcr-geenejä on löydetty samoista bakteerikannoista (Skov & Monnet, 2016). Kolistiiniresistenssi voi kuitenkin esiintyä bakteerilla myös ilman resistenssiä muille antibiooteille.

Mistä eläin voi saada kolistiinille resistentin bakteerin?

Resistenssi voi olla seurausta eläinten lääkityksistä tai resistentti bakteeri voi levitä toisista eläimistä tai ruoan välityksellä.

Ovatko eläinten resistentit bakteerit terveysuhka ihmisille?

Siirtyvän kolistiiniresistenssin yleistymistä pidetään maailmanlaajuisesti hyvin huolestuttavana, sillä kolistiini on reserviantibiootti eli antibiootti, jolla hoidetaan sellaisia ihmisten infektioita, joihin muut antibiootit eivät enää tehoa. Vakavin seuraus, jonka eläimillä todettu kolistiiniresistenssi aiheuttaa, on sen siirtyminen eläimistä ihmisiin. Esimerkiksi ulkomailta tuotavien löytökoirien korkea ESBL-esiintyvyys yhdistettynä kolistiiniresistenssin löytymiseen muodostaa selkeän terveysuhan ihmisille ja eläimille, jotka ovat kontaktissa näiden eläinten kanssa.

Miten Suomessa eläinten ja elintarvikkeiden bakteereista tutkitaan kolistiiniresistenssiä?

Suomessa tuotantoeläimistä eristettyjen bakteerien mikrobilääkeherkkyyttä seuraavassa FINRES-Vet-ohjelmassa on tutkittu kolistiiniresistenssiä indikaattoribakteerina käytetystä E. coli -bakteerista vuodesta 2010. Resistenssiä kolistiinille niillä ei ole todettu. Kolistiiniresistenssiä on tutkittu myös kotimaisista eläimistä ja elintarvikkeista eristetyistä salmonelloista vuoden 2014 alusta lähtien. Osalla salmonellaserotyypeistä, kuten S. Enteritidis, esiintyy luonnollisesti hieman alentunutta herkkyyttä kolistiinille, mutta tarkka geneettinen mekanismi ei ole tiedossa. Suomessakin tällaisia salmonellakantoja on havaittu, mutta niiltä ei ole todettu mcr-1-geeniä.

Mihin kolistiinia käytetään?

Kolistiini on ihmisten lääkinnässä kriittisen tärkeä antibiootti ja usein viimeinen vaihtoehto vakavien, moniresistenttien, gramnegatiivisten bakteerien aiheuttamien infektioiden hoidossa.

Käytetäänkö kolistiinia Suomessa eläinten lääkintään?

Kolistiinia ei käytetä eläimille Suomessa, mutta sitä käytetään eläinten lääkinnässä monissa muissa maissa.

Kuinka kauan kolistiinille resistentit bakteerit säilyvät koirien suolistossa?

Tästä ei ole toistaiseksi olemassa tutkimustietoa.

Lähteet:

Liu, Y.Y., Wang, Y., Walsh, T.R. et al. (2015): Emergence of plasmid-mediated colistin resistance mechanism MCR-1 in animals and human beings in China: A microbiological and molecular biological study. Lancet Infect Dis. 

Shen, Z., Wang, Y., Shen, Y., Shen, J. & Wu, C. (2016): Early emergence of mcr-1 in Escherichia coli from food-producing animals. Lancet Infect Dis, 16:161 - 168.

Skov, R.L. & Monnet D.L. (2016): Plasmid-mediated colistin resistance (mcr-1 gene): three months later, the story unfolds. Euro surveillance 2016. 

Wang, R., van Dorp, L., Shaw, LP., Bradley, P., Wang, Q., Wang, X., Jin, L., Zhang, Q., Liu, Y., Rieux, A., Dorai-Schneiders, T., Weinert, LA., Iqbal, Z., Didelot, X., Wang, H. & Balloux, F. (2018), The global distribution and spread of the mobilized colistin resistance gene mcr-1. Nat Commun. 9(1): 1179.

Sivu on viimeksi päivitetty 8.7.2019