Usein kysyttyä MRSP:stä

Staphylococcus pseudintermedius ja MRSP

Staphylococcus pseudintermedius on koirien iholla ja limakalvoilla esiintyvä bakteeri. Bakteeri on hyvin yleinen terveillä eläimillä, mutta se voi aiheuttaa myös erilaisia tulehduksia eli infektioita. Tavallisimmin S. pseudintermedius -bakteeri aiheuttaa erilaisia iho- ja haavainfektioita. Muita harvinaisempia ovat muun muassa luu- ja nivelinfektiot sekä virtsatietulehdukset.

Kun S. pseudintermedius on vastustuskykyinen (resistentti) metisilliiniantibiootille, siitä käytetään nimitystä MRSP eli metisilliinille resistentti Staphylococcus pseudintermedius. MRSP on yleensä resistentti myös useille muille antibiooteille, minkä vuoksi monet yleisesti koirilla käytettävät antibiootit eivät tehoa MRSP:n aiheuttamaan tulehdukseen. S. pseudintermedius -bakteereista noin 15 % on MRSP-bakteereita.

Mitä MRSP aiheuttaa?

MRSP aiheuttaa samanlaisia infektioita kuin S. pseudintermedius. MRSP eroaa tavallisista S. pseudintermedius -bakteereista vain herkkyydessä antibiooteille. MRSP ei aiheuta infektioita tavallista S. pseudintermedius -bakteeria herkemmin. MRSP:n aiheuttamien tulehdusten hoito on hankalampaa, sillä tehoavia antibioottivaihtoehtoja on vähemmän. Koira voi olla myös MRSP-bakteerin oireeton kantaja. MRSP-bakteeri ei ole terveelle eläimelle vaarallinen. 

Kuinka yleinen MRSP on Suomessa?

MRSP-bakteeria esiintyy useimmin koirilla, jotka kärsivät toistuvista iho- ja korvatulehduksista tai jotka muusta syystä ovat saaneet usein antibiootteja. Nämä koirat kuuluvatkin MRSP-bakteerin riskiryhmään ja tutkimusten perusteella on arvioitu, että noin 10 % riskiryhmään kuuluvista koirista kantaa MRSP-bakteeria. Muilla koirilla MRSP-bakteerin esiintyvyys on harvinaisempaa. Suomessa tehdyn selvityksen mukaan noin 3 % opaskoirista oli MRSP:n kantajia (lähde: Grönthal ym. 2015). Esiintyvyys on todennäköisesti samaa luokkaa eläinlääkäriasemilla käyvillä koirilla, joilla epäillään bakteeri-infektiota. Kissoilla MRSP on Suomessa erittäin harvinainen. 

Miten MRSP leviää?

MRSP leviää useimmiten eläinten välisestä kosketuksesta. Se voi vallata elintilaa koiran iholla ja limakalvoilla erityisesti silloin, kun koira saa antibioottikuurin. Antibioottikuurin aikana herkät bakteerit kuolevat ja vastustuskykyiset bakteerit lisääntyvät. MRSP voi levitä myös ympäristön ja välineiden (esimerkiksi harjat, kupit, lelut) kautta tai ihmisen käsien tai vaatetuksen välityksellä koirasta toiseen. Tämän vuoksi eläinlääkäriasemilla MRSP-bakteeria kantavaa eläintä käsitellään kosketuseristyksessä.

Voiko MRSP siirtyä eläimistä ihmisiin?

Ihminen ei yleensä sairastu MRSP:n aiheuttamaan tulehdukseen. Maailmalta on raportoitu vain yksittäisiä ihmisten sairastapauksia. Koirien kanssa jatkuvassa kontaktissa oleva ihminen voi kantaa oireettomana MRSP-bakteeria, mutta se on hyvin harvinaista ja kantajuus on todennäköisesti lyhytaikaista. 

Voidaanko MRSP:n leviämistä estää?

Kaikkien resistenttien bakteerien yleistymistä voidaan ehkäistä vähentämällä antibioottien käyttöä. Antibioottien käytön on aina oltava tarkkaan harkittua. Näytteenotto ja tutkimus ovat kulmakiviä hallitussa antibioottien käytössä. Toistuvissa iho- ja korvatulehduksissa altistava syy on selvitettävä ja hoidettava. Antibiootti ei aina ole tarpeen, esimerkiksi ihotulehdusta voidaan hoitaa usein paikallisesti.

Jos tiedät koirallasi olevan MRSP-tartunnan, kerro siitä eläinlääkärille jo aikaa varattaessa. Näin eläinlääkärin on mahdollista suunnitella käynti vastaanotolla siten, ettei MRSP tartu muihin potilaisiin. Sama koskee myös muita moniresistenttejä bakteereja.

Voiko MRSP-tartuntaa ennaltaehkäistä?

Koirien kasvattajien on kiinnitettävä huomiota jalostuksessa käytettävien koirien terveyteen. Allergiat ja ihopoimut altistavat ihotulehduksille ja lisäävät antibioottien käyttöä. Koirien omistajien on huolehdittava koiran terveydestä, jotta antibioottikuureja ei tarvittaisi. Rokotukset pidetään ajan tasalla, hampaat hoidetaan asianmukaisesti, eläin saa oikeanlaista ravintoa ja riittävästi liikuntaa. Eläimen sairastuessa se viedään varhaisessa vaiheessa eläinlääkärin vastaanotolle. Eläin myös totutetaan hoitotoimenpiteisiin ja lääkkeiden ottamiseen, jotta sen sairastuessa asianmukainen hoito onnistuu.

Lähteet:

Grönthal T, Ollilainen M, Eklund M, Piiparinen H, Gindonis V, Junnila J, Saijonmaa-Koulumies L, Liimatainen R ja Rantala M., Acta Vet Scand. 2015; 57 (1): 37.

Sivu on viimeksi päivitetty 2.7.2019