Afrikkalaisen sikaruton (ASF) leviäminen Saksaan, Euroopan suurimpaan sianlihan tuottajamaahan ja toiseksi suurimpaan viejään, herättää levottomuutta lihamarkkinoilla ja alkutuottajissa niin meillä kuin muualla. Sikojen verenvuotokuumetaudin nopea leviämistahti Euroopassa muistuttaa, ettei Suomessakaan ole varaa herpaantua taudintorjunnassa.
Kun saksalaisviranomaiset varmistivat (10.9.2020), että Brandenburgin alueelta löytyneestä kuolleesta villisiasta todettiin ASF-virusta, maan sianlihanvienti EU:n ulkopuolelle sakkasi miltei saman tien. Näin siitäkin huolimatta, että kyseessä ei ollut tuotantotilan sika. Itäisessä Saksassa tapahtunut aivastus aiheuttaa globaalissa markkinataloudessa flunssanoireita meilläkin: vientikieltoon joutuneelle saksalaislihalle etsitään muualta korvaajaa ja vastaavasti uutta rakoa EU:n sisämarkkinoilta.
Tuotantosioille ja villisoille kohtalokasta tautia esiintyy nyt Saksan lisäksi yli kymmenessä muussa EU-maassa, sekä EU:n itärajan takana muun muassa Venäjällä, Valko-Venäjällä ja Ukrainassa. Tauti on levinnyt Afrikan ulkopuolella huolestuttavasti myös Aasiassa, etenkin Kiinassa. Maaluettelo on pitkä ja alati kasvava.
Maantieteellisesti etäällä toisistaan ilmenneet tapaukset myös osoittavat, kuinka salakavalasti virus leviää. Aina ei tarvita rajan yli jolkottelevaa villisikaa, vaan ihminen levittää tautia ihan itse: Virus voi piillä niin villisian- ja sianlihatuotteissa, matkaeväiden käärepapereissa, ulkomailta tulleissa maatalouskoneissa, rehussa kuin ulkomaille suuntautuneen villisikajahdin saaliissa ja metsästysvälineissä, jotka kaikki voivat matkustamisen myötä kulkeutua hyvinkin etäälle lähtöpisteestään. Ei tarvita kuin sarja epäonnisia sattumuksia, niin virus on sikaeläimen suussa ja vahinko on valmis.
Helppoja ratkaisuja ei ole
Uhka taudin leviämisestä Suomeen on ollut olemassa jo pidemmän aikaa, ja huoli ASF:n aiheuttamista vaikutuksista ymmärretään yhä laajemmin. Siksi Saksasta raportoidut tautitapaukset nostattavat tunteet pintaan: Miksi viranomaiset eivät tee mitään? Rajat kiinni ja tuontikielto ulkomaiselle sianlihalle! Sisämarkkinoilla tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaate mahdollistaa myös elintarvikkeiden kaupan ja kuljettamisen EU:n jäsenmaiden välillä ilman tullivalvontaa. Vapaasta liikkuvuudesta on vaikea pyristellä irti. Onneksi EU:n alueella sisämarkkinakaupan sääntelyssä on kuitenkin huomioitu eläintautiriskit ja alueilla, joilla afrikkalaista sikaruttoa on todettu, asetetaan tuotteille rajoituksia tai lisävaatimuksia niiden turvallisuuden takaamiseksi. Tuontia EU:n ulkopuolelta valvotaan tarkoin.
Yhtä yksittäistä ratkaisua taudin leviämisen ongelmaan ei ole. Sen osoitti esim. maa- ja metsätalousministeriön (MMM) Luonnonvarakeskukselta tilaama selvitys itärajan villisika-aidasta. Hankkeesta luovuttiin viime vuonna, kun ilmeni, ettei aidan rakentamisella ilmeisesti saavutettaisi kustannuksiin nähden toivottua tulosta.
Sioille afrikkalainen sikarutto on tappava tauti. Esim. Kiinassa ASF-epidemian torjunta on johtanut miljoonien eläinten lopettamiseen. Ihmisiin tauti ei sen sijaan tartu, mutta seurannaisvaikutuksiltaan se on viheliäinen: Suomeen levitessään tauti uhkaisi monien elantoa ja aiheuttaisi suuria taloudellisia tappioita sikatiloille ja koko lihateollisuudelle kansainvälisen kaupan pysähtymisen sekä eläinten hävittämisen ja tilojen saneerauksen vuoksi.
Taudinuhka on yhteinen huoli
Lakisääteisesti vastustettavien eläintautien torjunnasta MMM:n hallinnonalalla vastaava Ruokavirasto on tehnyt muiden viranomaisten, elinkeinon ja useiden sidosryhmien kanssa pitkäjänteistä yhteistyötä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi jo hyvän aikaa. Huoli sikataloutta uhkaavasta eläintaudista on yhteinen. Valtion lisätalousarviosta ASF:n torjuntatoimiin saatujen lisäresurssien turvin Ruokavirasto on lisännyt panostustaan koulutuksiin, ohjeistukseen, valmiusharjoituksiin ja visuaaliseen vaikuttamisviestintään.
Taudin torjumiseksi Ruokavirasto on muun muassa kohdistanut viestintää matkailijoille satamissa, junissa, lentoasemilla, lennoilla, raja-asemilla, laivoilla ja matkamessuilla sekä ohjeistanut eväsjätteiden hävityksessä raja-asemilla ja taukopaikoilla. Ulkomailta tulevilla matkustajilla on tärkeä rooli afrikkalaisen sikaruton ja muiden vastaavien eläintautien pitämisessä poissa Suomesta, koska virukset voivat levitä elintarvikkeiden, tavaroiden ja ihmisten mukana.
Tietoa ja ohjeistusta on jaettu myös ammattiliikenteen kuljettajille, matkailualan yrittäjille ja luonnossa liikkuville ja retkeileville. Suomen Sikayrittäjät ry:n kanssa yhteistyössä suunniteltuja, usealle eri kohderyhmälle suunnattuja videotietoiskuja on levitetty mm. mediakampanjan ja bannerimainonnan avulla.
Hyvä tautisuojaus varmin keino
ASF-torjunta edellyttää jatkuvaa valmiutta ja varotoimia matkailijoiden lisäksi etenkin sikatilallisilta. Hyvä tautisuojaus on varmin keino estää taudin leviäminen sikatiloille. Tautisuojauksesta on jaettu ohjeita ja järjestetty koulutustilaisuuksia kentällä ETT:n ja Sikayrittäjät ry:n yhteistyöllä. ETT:n Sikava-terveydenhuoltojärjestelmän puitteissa tarjotaan sikatiloille mahdollisuutta arvioida tautisuojauksensa taso BioCheck UGent® -sovelluksella, jonka käyttöönoton rahoittamiseen Ruokavirastokin osallistui.
Myös metsästäjien apua tarvitaan ASF-tautitilanteen kartoittamisessa. Kiitos metsästäjien ja muiden luonnossa liikkujien aktiivisuuden Ruokavirastoon lähetettyjen villisikanäytteiden määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Näytteiden saannin varmistamiseksi Ruokavirasto maksaa palkkioita ASF -tutkimuksiin lähetetyistä villisikanäytteistä. Näillekin taudin torjunnassa olennaisille toimijoille on tuotettu videoita, joita on jaettu laajan mediakampanjan lisäksi mm. messuilla ja somessa.
Viranomaisten toimintakykyä testataan ja kehitetään yhteisillä valmiusharjoituksilla, joista viimeisimpään viestintäharjoitukseen myös elinkeinon edustajia kutsuttiin mukaan. Kuluvan syksyn aikana järjestetään lisäksi alueellisia harjoituksia.
Yksityiskohtaisista toimistaan taudin vastustamiseksi Ruokavirasto raportoi neljännesvuosittain maa- ja metsätalousministeriölle.
Ihmisten käyttäytymiseen ja asenteisiin vaikuttaminen on tunnetusti vaikeaa. Tarvittiin espanjantaudin jälkeinen uusi koronapandemia, että ihmiset havahtuivat tajuamaan, että omalla käyttäytymisellä on vaikutus toisten terveyteen ja epidemian kulkuun. Siltikään kaikki eivät usko suosituksia ja viittaavat kintaalla rajoituksille.
Näinä korona-aikoina median huomio jaksaa kiinnittyä vain yhteen vaaralliseen kulkutautiin kerrallaan. Päiväkohtaisen julkisuuden katveessa tehdään kuitenkin pitkäjänteisestä työtä muidenkin tartuntatautien vastustamiseksi. Näin myös afrikkalaisen sikaruton. Tarvitaan vaan riittävän läheltä tai keskeiseltä alueelta raportoitu uusi tautitapaus, jotta yleinen mielenkiinto taas herää kenties turnausväsymyksen kohteeksi joutuneeseen eläintautiin. Yksi villisianruho Saksassa nosti afrikkalaisen sikaruton taas framille.
Lue lisää:
Ruokaviraston toimiin afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi pääset tutustumaan ASF-teemasivuilta.
Lisätietoja:
Ylitarkastaja Leena Oivanen, p. 029 520 4785 (afrikkalaisen sikaruton vastustaminen)
Jaostopäällikkö Miia Kauremaa, p. 029 520 4406 (afrikkalaisen sikaruton vastustaminen)
Ylitarkastaja Hanna Lounela, p. 029 520 4645 (eläintautivalmiuden kehittäminen)
Sähköpostit ovat muotoa: etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi
Kuva: Jaana Salokannel