Lohikalojen IHN-taudin hävittäminen on edennyt Ahvenanmaalla hyvin. Viime kesänä alkaneen epidemian taltuttamiseksi kaikki kirjolohet jouduttiin lopettamaan tai teurastamaan yhteensä viidestä tartunnan saaneesta kirjolohen pitopaikasta. Kolmen tartuntapitopaikan puhdistus- ja desinfiointi on valmis. Kahden viimeisimmän tartuntapitopaikan puhdistus- ja desinfektiotoimet saadaan valmiiksi kevään aikana. Koska tartuntapitopaikoissa ei enää ole taudille alttiita kaloja, Ruokavirasto on purkanut taudin torjumiseksi aiemmin perustamansa suojavyöhykkeet varsinaisen rajoitusvyöhykkeen sisältä. Kirjolohen kasvatus voidaan aloittaa uudelleen keväällä. Rajoitusvyöhykkeellä alkaa taudin seuranta IHN-taudin hävittämisen varmistamiseksi.
IHN-tauti on viruksen aiheuttama vertamuodostavan kudoksen kuoliotauti (infectious haematopoietic necrosis), joka on lakisääteisesti vastustettava, vakava kalatauti. IHN ei tartu ihmisiin. Ahvenanmaalle IHN-tautia aiheuttava virus kulkeutui tanskalaisesta kalanviljelylaitoksesta viime keväänä tuotujen kirjolohenpoikasten mukana.
IHN-virusta löytyi alun perin kolmesta pitopaikasta kesäkuussa ja myöhemmin lokakuussa vielä kahdesta muusta. Ruokavirasto määräsi niiden kirjolohet lopetettavaksi tai teurastettavaksi, jottei IHN-tauti leviäisi muihin kalanviljelylaitoksiin ja pitopaikkoihin. Yhteensä lopetettiin tai teurastettiin noin 1,6 miljoonaa kiloa kirjolohta. Viimeiset kalat teurastettiin joulukuun lopulla. Ainoastaan oireettomia kirjolohia teurastettiin ravinnoksi.
Puhdistus ja desinfektiotoimien lisäksi pitopaikat pidetään tyhjillään kirjolohista vähintään 16 viikon ajan, jonka jälkeen pitopaikkoihin voidaan ottaa uudestaan kirjolohta. Kirjolohen kasvatuksen on tarkoitus jatkua alueella näillä näkymin vielä tänä keväänä. Taudin hävittämistoimien onnistumista seurataan kunnaneläinlääkärin tarkastuksin ja näytteenotoin vähintään kahden vuoden ajan, ennen kuin alueen IHN-taudista vapaa asema saadaan palautettua. Myös muiden Ahvenanmaalla sijaitsevien kalakasvattamojen tilannetta seurataan säännöllisesti.
Hyvä yhteistyö kalankasvatuslaitosten, eläintautiviranomaisten, ja muiden toimijoiden kesken on mahdollistanut sujuvan etenemisen taudin hävittämisessä.
IHN-taudin vuoksi Ahvenanmaalla suoritetaan myös luonnonvaraisten kalojen pyyntiä ja tutkimusta. Tauti voi tarttua kirjolohen lisäksi esimerkiksi lohiin, ja levitä muidenkin luonnonvaraisten kalojen ja veden välityksellä. IHN-tauti ei kuitenkaan tartu ihmisiin tai lemmikkeihin ja kalaa voi syödä ja kalastaa normaaliin tapaan. Ahvenanmaalla Föglön saariston läntisissä osissa kalastavia kehotetaan kuivaamaan tai desinfioimaan kalastusvälineet ennen kuin niitä käytetään muualla.
Lisätietoja:
Yksikönjohtaja Sirpa Kiviruusu, p. 029 520 4436, etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi
Yksikönjohtaja Bengt Michelsson, p. 018 25260, etunimi.sukunimi@regeringen.ax
Lue lisää: