Ruokavirasto on lakkauttanut Salossa lintuinfluenssan leviämisen estämiseksi aiemmin perustamansa tartuntavyöhykkeen. Paikkakunnalta löytyi luontoon riistalinnuksi lasketuissa fasaaneissa linnuille korkeaa kuolleisuutta aiheuttavaa H5N1-tyypin lintuinfluenssaa syyskuun lopulla. Alueen suuren fasaanimäärän vuoksi Ruokavirasto perusti taudinpurkauksen ympärille tuolloin 10 kilometrin päähän ulottuvan tartuntavyöhykkeen, jolla rajoitettiin siipikarjan ja -tuotteiden siirtoja ja lintujen metsästystä sekä asetettiin vaatimuksia lintujen pitopaikkojen suojaamiseksi tartunnalta.
Lintuinfluenssan taudinpurkaus jätti Salossa jälkeensä tuhansia kuolleita fasaaneja, jotka kerättiin pois maastosta ja toimitettiin hävitettäväksi. Tilanteen sittemmin rauhoituttua Ruokavirasto päätti lakkauttaa tartuntavyöhykkeen 10. marraskuuta alkaen. Vastaavanlainen taudinpurkaus ilmeni niin ikään luontoon päästetyissä fasaaneissa Janakkalassa, Kanta-Hämeessä syyskuun lopulla. Kyseiselle alueelle perustettua tartuntavyöhykettä on jouduttu sittemmin laajentamaan pariin otteeseen uusien lintuinfluenssatapausten vuoksi.
Lintuinfluenssaepidemian pitkittyminen ja luonnonvaraisten lintujen syysmuutto lisäsivät lintuinfluenssan leviämisriskiä myös muualla Suomessa. Tänä vuonna varmistuneita lintuinfluenssatapauksia on Suomessa raportoitu jo yli 60. Keski-Euroopassa luonnonvaraisten lintujen syysmuuton arvellaan aiheuttaneen uuden lintuinfluenssa-aallon siipikarjatiloilla. Viimeksi siipikarjatilojen tartunnoista on raportoitu muun muassa Saksassa, Hollannissa ja Tanskassa.
Siipikarjatilojen tautisuojaus tärkeää
Ruokavirasto kehottaa yhä ylläpitämään siipikarjatilojen ja muiden lintujen pitopaikkojen tehostettua tautisuojausta tartuntojen estämiseksi koko maassa. Lintuinfluenssa leviää herkästi luonnonvaraisista linnuista siipikarjaan ja muihin lintuihin, jos linnut ovat suorassa tai epäsuorassa kontaktissa keskenään. Lintuinfluenssa voi levitä alueilta toisille myös epäsuorassa kontaktissa esim. ihmisten tai viruksella saastuneiden välineiden mukana. Riistalintuja ei pitäisi ennen tilanteen rauhoittumista ottaa luonnosta tarhoihin.
Korkeapatogeenisen lintuinfluenssan leviäminen siipikarjan pitopaikkoihin aiheuttaisi suuria taloudellisia tappioita sekä sairastuneiden lintujen lopettamisen, hävittämisen ja tilojen saneerauksen vuoksi että kansainvälisen kaupan pysähtymisen seurauksena. Koska kaikki tartuntapitopaikan linnut joudutaan lopettamaan, on mahdollista, että menetetään myös arvokkaita jalostuseläimiä tai harrastelintuja.
Lintujen hoitoon osallistuvien kannattaa välttää kontakteja luonnonvaraisiin lintuihin luopumalla toistaiseksi lintujen metsästyksestä tai muista harrastuksista, joissa näiden lintujen kanssa ollaan kontaktissa. Lisäksi käyntejä muissa lintujen pitopaikassa tulee välttää. Ruokavirasto ei suosittele luonnonvaraisten sairaiden tai loukkaantuneiden lintujen hoitoon ottamista sellaisiin paikkoihin, joissa on kotieläimenä pidettäviä lintuja.
Tautiepäilyistä ilmoitettava virkaeläinlääkärille
Lintuinfluenssaan viittaavista tautiepäilyistä, mukaan lukien luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemat ja yksittäiset kuolleet petolinnut, tulee ilmoittaa kunnan- tai läänineläinlääkärille. Mikäli oireita havaitaan siipikarjassa tai muissa vankeudessa pidettävissä linnuissa, on asiasta välittömästi ilmoitettava kunnaneläinlääkärille. Muut yksittäiset kuolleena löydetyt linnut voi hävittää sekajätteenä.
Kunnaneläinlääkäri huolehtii tarvittavien näytteiden lähettämisestä Ruokaviraston Helsingin toimipaikkaan.
Lintuinfluenssavirukset tarttuvat huonosti ihmiseen, ja tartunta vaatii yleensä läheisen kontaktin sairastuneeseen villilintuun, siipikarjaan tai niiden eritteisiin.
Lisätietoja:
Yksikönjohtaja Sirpa Kiviruusu, p. 029 520 4436, etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi
Lue lisää:
Lintuinfluenssa Suomessa (ml. usein kysytyt kysymykset)
Ohjeita luonnonvaraisten lintujen hoitajille
Päätös Salon rajoitusvyöhykkeen lakkauttamisesta