Etelä- ja Pohjois-Karjalassa on varmistunut useampia valkoposkihanhien ja yhden laulujoutsenen lintuinfluenssatapaus. Ruokavirasto suosittelee pitämään siipikarjan ja muut linnut sisällä tai verkolla suojatussa ulkotarhassa, kunnes tautitilanne helpottaa. Lintujen kevätmuuton aikainen siipikarjan ulkonapitokielto päättyi toukokuun lopussa, mutta siipikarjatilojen tautisuojausta on hyvä pitää tehostettuna, sillä uusia lintuinfluenssatapauksia ilmenee ajankohtaan nähden yhä poikkeuksellisen paljon ja uusilla alueilla.
Ruokavirastossa on ollut tutkittavana useita Kaakkois- ja Itä-Suomesta toukokuun aikana lähetettyjä valkoposkihanhia ja muita luonnonlintuja. Näistä viimeisimmät varmistuneet tautitapaukset ovat Kiteeltä, Parikkalasta ja Tohmajärveltä lähetetyt valkoposkihanhet, joista todettiin korkeapatogeeninen H5-tyypin lintuinfluenssa. Sama virus varmistui myös Parikkalasta löytyneestä laulujoutsenesta. Näissä tapauksissa viruksen N-tyyppi varmistuu myöhemmin. Muutama viikko sitten Helsingistä ja Kiteeltä löytyi aiemmin valkoposkihanhista korkeapatogeenista H5N1-virustyyppiä, jota on todettu luonnonvaraisista linnuista myös muualla Euroopassa, muun muassa Alankomaissa ja Saksassa.
Tämän kevään lintuinfluenssaepidemia on yksi pahimmista Euroopassa koskaan todetuista, ilmenee tuoreesta Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSAn raportista. Poikkeukselliseksi tilanteen tekee se, että epidemia on jatkunut näin pitkään. Kun uusia tapauksia yhä ilmenee luonnonvaraisilla linnuilla, taudin leviämisriski siipikarjatiloille pysyttelee korkeana.
Lintuinfluenssaan viittaavista tautiepäilyistä, kuten luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemista ja yksittäisistä kuolleista petolinnuista, tulee ilmoittaa kunnan- tai läänineläinlääkärille. Jos oireita havaitaan siipikarjassa tai muissa vankeudessa pidettävissä linnuissa, on asiasta välittömästi ilmoitettava kunnaneläinlääkärille. Luonnonvaraisia lintuja tai niiden ruokintapaikkoja käsiteltäessä on syytä noudattaa hygieenisiä toimintatapoja, kuten käyttää suojakäsineitä ja pestä kädet huolellisesti.
Lintuinfluenssavirukset tarttuvat huonosti ihmiseen, ja tartunta vaatii yleensä läheisen kontaktin sairastuneeseen villilintuun, siipikarjaan tai niiden eritteisiin.
Lisätietoja:
Yksikönjohtaja Sirpa Kiviruusu, p. 029 520 4436, etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi
Lue lisää:
Lintuinfluenssa Suomessa
EFSA: Avian influenza overview February–May 2021