Suomessa on kesä-heinäkuussa 2023 todettu H5N1-tyypin korkeapatogeenista lintuinfluenssaa useilta paikkakunnilta. Tautia on todettu etenkin lokkilinnuista. Lisäksi viruksen aiheuttamaa tautia on todettu Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla tarhatuissa turkiseläimissä. Tällä hetkellä tartunta on todettu kahdellatoista turkiseläintilalla. Selvityksiä jatketaan edelleen.
Ruokavirasto laajentaa 20.7.2023 tehtyä päätöstä eläintautilain nojalla tehdystä tartuntavyöhykkeestä, jolla pyritään estämään taudin leviäminen edelleen. Tartuntavyöhyke kattaa Varsinais-Suomen, Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien lisäksi nyt myös Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen maakunnat. Päätös on voimassa välittömästi.
Tartuntavyöhykkeellä on kielletty siipikarjan ja vankeudessa pidettävien lintujen pitäminen ulkona. Kielto koskee myös luonnonmukaista tuotantoa harjoittavia pitopaikkoja. Poikkeusmahdollisuudet löytyvät päätöksestä.
Tartuntavyöhykkeellä toteutettavat toimenpiteet tartunnan leviämisen estämiseksi
- Henkilöiden käynnit siipikarjan ja vankeudessa pidettävien lintujen eläinsuojassa on kielletty muusta kuin välttämättömästä syystä.
- Siipikarjan tai vankeudessa pidettävien lintujen eläinsuojassa käyvien henkilöiden tulee pukeutua vain kyseisessä eläinsuojassa käytettäviin suojavaatteisiin, vaihtaa jalkineet eläinsuojan sisään- ja uloskäynnin yhteydessä. Lisäksi kädet on pestävä ja desinfioitava eläinsuojaan tullessa. Mikäli käsienpesua ei ole mahdollista suorittaa, on kuitenkin desinfioitava kädet.
- Lintujen rehut ja kuivikkeet on säilytettävä niin, että luonnonvaraiset linnut eivät pääse niiden kanssa kosketuksiin.
Tartuntavyöhyke lakkautetaan, kun Ruokavirasto arvioi, ettei sille enää ole tarvetta lintuinfluenssan leviämisen estämiseksi. Ruokavirasto tiedottaa erikseen myös vyöhykkeen lakkauttamisesta.
Ruokavirasto suosittelee, että siipikarja suojataan huolellisesti myös muissa osissa maata. Jos siipikarjassa tai muissa linnuissa havaitaan lintuinfluenssaan viittaavia oireita, normaalista poikkeavaa kuolleisuutta tai muutoksia tuotannossa, on asiasta ilmoitettava heti kunnan- tai läänineläinlääkärille. Veden ja rehun kulutuksen tai munantuotannon väheneminen voivat olla merkkejä lintuinfluenssatartunnasta.
Myös luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemista ja yksittäisistä kuolleista petolinnuista tulee ilmoittaa kunnan- tai läänineläinlääkärille. Kunnaneläinlääkäri huolehtii tarvittavien näytteiden lähettämisestä Ruokaviraston Helsingin toimipaikkaan.
Lintuinfluenssavirukset tarttuvat huonosti ihmiseen, ja tartunta vaatii yleensä läheisen kontaktin sairastuneeseen villilintuun, siipikarjaan tai niiden eritteisiin.
Lue lisää:
Päätös tartuntavyöhykkeen laajentamisesta eläintautilain nojalla 25.7.2023
Päätös tartuntavyöhykkeen perustamisesta eläintautilain nojalla 20.7.2023
Lintuinfluenssa
Turkistarhojen zoonoosit -riskiprofiili (pdf)
THL: Lintuinfluenssa
THL: Toimenpideohje ihmisen lintuinfluenssatartuntojen torjumiseksi