Saksan viranomaiset ovat vahvistaneet yhdeksännen sikatilan saaneen afrikkalaisen sikaruton tartunnan. Edellinen tautitapaus todettiin Saksassa tuotantosioissa helmikuussa 2023. Tauti todettiin 3500 sian lihasikalassa Mecklenburg-Vorpommernin osavaltiossa, joka sijaitsee Itämeren rannikolla ja Puolan rajalla. Se on osavaltion toinen kotisikatapaus, muut ovat olleet Brandenburgissa (5), Baden-Württembergissä (1) and Ala-Saksissa (1).
Tartunnan saanut sikala sijaitsee lähellä Pasewalkin kaupunkia, hieman yli 20 kilometriä Puolan rajalta. Saksan referenssilaboratorion Friedich-Loeffler-Institutin (FLI) mukaan infektion lähdettä ei tiedetä eikä tilan läheisyydessä ole havaittu villisikoja. Muodostetulla rajoitusvyöhykkeellä on 66 sikatilaa, joissa on yhteensä 3743 sikaa. Saksan viranomaiset ovat ilmoittaneet, että tartuntapitopaikan sikoja teurastaneesta teurastamosta on viety lihaa kymmeneen EU-maahan, joista Suomi on yksi, sekä Iso-Britanniaan. Suomeen saapunut sianlihaerä on jäljitetty, mutta tuotteita ei tarvinnut vetää markkinoilta.
Samaan aikaan Puolassa on myös todettu uusia ASF-tapauksia sikatiloilla. Yksi tartuntasikaloista on Länsi-Pommerin alueella, vain noin 60 km linnuntietä Saksan tautitapauksesta. On tyypillistä kesäkuukausille, että afrikkalaisen sikaruton tautitapaukset lisääntyvät.
Saksan keskiosassa todettiin ASF epänormaalisti käyttäytyneellä villisialla, joka ammuttiin 11. kesäkuuta alueella, jossa tautia ei ole aiemmin esiintynyt, Hessenin osavaltiossa. Tartunta varmistui 15.6. Metsästyspaikka on moottoritie A 60:n lähellä ja 15 kilometrin säteellä ovat sekä Frankfurtin että Wiesbadenin kaupungit ja 60 sikatilaa, joissa on yhteensä 5080 sikaa. Saksan viranomaisten mukaan kolmen kilometrin säteeltä löydöstä ei ole löydetty muita kuolleita villisikoja.
Afrikkalainen sikarutto ei tartu ihmisiin, mutta se on vaarallinen sioille, ja se aiheuttaa valtavia taloudellisia menetyksiä sikataloudelle. Tartunnan tiedetään kulkeutuvan helposti tartuntaa kantavien sikojen tai villisikojen ja niiden lihan tai niiden eritteillä saastuneiden tavaroiden tai ajoneuvojen mukana. Luonnonvaraiset villisiat voivat myös levittää tartuntaa, mutta pitkät harppaukset uusille alueille ovat ihmisten aiheuttamia. Ihmiset voivat levittää ASF-tartuntaa esimerkiksi, jos tartunta-alueilta tuotuja lihaa sisältäviä eväitä tai jätteitä päätyy luontoon villisikojen saataville. Tautia torjutaan mm. tyhjentämällä ja desinfioimalla sikojen tartuntapitopaikat, rajoittamalla sikojen ja sioista saatujen tuotteiden siirtämistä tartunta-alueilta muualle, parantamalla sikaloiden bioturvallisuutta, vähentämällä villisikakantaa, estämällä villisikojen liikkumista ja tiedottamalla kansalaisille taudin riskistä ja sen ehkäisystä. Afrikkalaiseen sikaruttoon ei ole rokotetta ja sitä on siksi erittäin vaikea hävittää, mikäli tartuntaa todetaan luonnonvaraisissa villisioissa. Ruokavirasto muistuttaa, että afrikkalainen sikarutto on vakava uhka myös Suomelle.
Lisätietoa afrikkalaisesta sikarutosta: ruokavirasto.fi/asf