Saksassa todettiin 10. tammikuuta 2025 suu- ja sorkkatautitapaus pienellä vesipuhvelitilalla Brandenburgin alueella. Tilan 14 vesipuhvelista kolme oli kuollut, ja kaikilla elossa olevilla eläimillä todettiin tautiin sopivia oireita. Epidemiologisten tietojen perusteella tartunta on ollut tilalla ainakin joulukuun loppupuolelta lähtien, mahdollisesti pidempäänkin. Kaikki tartuntatilan eläimet olivat syntyneet Saksassa, eikä suoria tai epäsuoria kontakteja maihin, joissa suu- ja sorkkatautia esiintyy, ole tunnistettu. Tartunnan lähde on edelleen epäselvä, ja viranomaiset jatkavat selvitystyötä.
Saksan eläinterveysviranomainen on toteuttanut laajasti lainsäädännön vaatimia toimenpiteitä taudin leviämisen estämiseksi. Tartuntatilan eläimet on lopetettu, ja tilan ympärille on perustettu 3 km laajuinen suojavyöhyke sekä 10 km laajuinen valvontavyöhyke, joiden ulkopuolelle eläinten tai eläinperäisten tuotteiden siirtäminen on kielletty. Kilometrin säteellä tartuntatilasta sijaitsi kolme tilaa, ja näiden kaikki sorkkaeläimet on lopetettu; tutkimusten perusteella ne eivät olleet saaneet tartuntaa. Myös yhden 20 kilometrin päässä sijaitsevan tilan, joka oli ollut kontaktissa tartuntatilaan, kaikki sorkkaeläimet on lopetettu ja tutkittu negatiivisin tuloksin. Suojavyöhykkeellä sijaitsevien tilojen sorkkaeläimet on tutkittu taudin varalta, ja valvontavyöhykkeellä sijaitsevien tilojen sorkkaeläimet on tarkastettu oireiden varalta kliinisesti, eikä uusia tapauksia ole toistaiseksi löydetty. Myös alueella metsästettyjä luonnonvaraisia eläimiä on testattu suu- ja sorkkataudin varalta, eikä tautia ole todettu.
Ilmoita tautiepäilystä virkaeläinlääkärille
Suu- ja sorkkatauti on erittäin helposti leviävä virustauti, joka tarttuu sorkkaeläimiin, kuten nautoihin, lampaisiin, vuohiin ja sikoihin. Oireena esiintyy mm. rakkuloita suun limakalvoilla, utareessa ja sorkkaväleissä, kuolaamista, ontumista ja maiskuttelua sekä yleisoireita kuten kuumetta ja syömättömyyttä. Jos eläinlääkäri, eläimen omistaja tai joku muu eläinten kanssa työnsä tai harrastuksensa vuoksi tekemisissä oleva henkilö epäilee suu- ja sorkkatautia, pitää hänen ilmoittaa siitä virkaeläinlääkärille välittömästi. Virkaeläinlääkäri tekee eläinten pitopaikassa tarkastuksen, antaa menettelyohjeet, joilla taudin leviämistä pyritään estämään ja ottaa eläimistä näytteitä taudin syyn selvittämiseksi. Kaikki tautiepäilyt on tärkeä tutkia mahdollisimman nopeasti, jotta taudin leviämistä voidaan hillitä, ja sen aiheuttamia vaikutuksia pienentää.
Suu- ja sorkkatauti aiheuttaa merkittäviä tuotantotappioita ja taloudellisia menetyksiä ja vaatii siksi nopeita toimenpiteitä leviämisen estämiseksi. Ihmisiin tauti ei tartu. Suu- ja sorkkatautia on 2000-luvun aikana todettu Euroopan alueella Bulgariassa vuonna 2011 sekä Yhdistyneessä kuningaskunnassa vuonna 2007 ja laajemmin vuonna 2001, jolloin se levisi myös Irlantiin, Ranskaan ja Hollantiin. Saksassa tautia on todettu edellisen kerran 1988.
Saksassa todettu suu- ja sorkkatautitapaus korostaa tarvetta jatkuvaan valppauteen eläintilojen tautisuojauksessa, sekä nopeisiin toimenpiteisiin eläintautien hallinnassa. Ruokavirasto seuraa tilannetta, ja tiedottaa tilanteesta tarpeen mukaan.