Ruokavirasto on laajentanut lintuinfluenssan leviämisen estämiseksi Janakkalaan perustettua tartuntavyöhykettä, sillä paikkakunnalta löytyi uudesta paikasta tautiin kuolleita fasaaneja. Fasaaneissa todettiin Ruokaviraston tutkimuksissa linnuille korkeaa kuolleisuutta aiheuttavaa H5N1-tyypin lintuinfluenssaa. Fasaanit oli laskettu riistalinnuiksi luontoon lähistön fasaanitarhalta.
Janakkalan tartuntavyöhykkeellä on kielletty muun muassa siipikarjan ja muiden lintujen ulkonapito ja siirrot sekä asetettu vaatimuksia lintujen pitopaikkojen suojaamiseksi tartunnalta. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on yhteydessä jokaiseen alueelle rekisteröityyn lintujen pitopaikkaan ja antaa asiasta tarkemmat ohjeet. Kaikkien lintulajien metsästys ja riistalintujen kerääminen vyöhykkeeltä tarhattavaksi on kielletty. Ruokavirasto suosittelee, ettei metsästyskoirien koulutuksia tai kokeita järjestettäisi nyt alueilla, joissa on luontoon laskettuja riistalintuja tai riistalintujen tarhausta.
Koiriin ja kissoihin lintuinfluenssavirukset tarttuvat huonosti, mutta mikäli eläin on tahrinut itsensä linnun ulosteisiin, on lemmikki syytä pestä huolellisesti ja huolehtia omasta hygieniasta.
Lintujen riski saada lintuinfluenssa on nyt suuri
Varsinais-Suomessa ja Etelä-Suomessa on havaittu viime viikkojen aikana useampi suuri taudinpurkaus luontoon lasketuissa fasaaneissa. Lintuinfluenssaepidemian pitkittyminen ja luonnonvaraisten lintujen syysmuutto ovat lisänneet lintuinfluenssa leviämisriskiä myös muualla Suomessa.
Ruokavirasto kehottaa yhä tehostamaan siipikarjatilojen ja muiden lintujen pitopaikkojen tautisuojausta tartuntojen estämiseksi koko maassa. Lintuinfluenssa leviää herkästi luonnonvaraisista linnuista siipikarjaan ja muihin lintuihin, jos linnut ovat suorassa tai epäsuorassa kontaktissa keskenään. Lintuinfluenssa voi levitä alueilta toisille myös epäsuorassa kontaktissa. Siipikarja ja kaikki kotieläiminä pidettävät linnut tulisi pitää sisällä tai suojata kosketukselta luonnonvaraisiin lintuihin koko Suomessa. Riistalintuja ei pitäisi ennen tilanteen rauhoittumista ottaa luonnosta tarhoihin.
Korkeapatogeenisen lintuinfluenssan leviäminen siipikarjan pitopaikkoihin aiheuttaisi suuria taloudellisia tappioita sekä sairastuneiden lintujen lopettamisen, hävittämisen ja tilojen saneerauksen vuoksi että kansainvälisen kaupan pysähtymisen seurauksena. Koska kaikki tartuntapitopaikan linnut joudutaan lopettamaan, on mahdollista, että menetetään myös arvokkaita jalostuseläimiä tai harrastelintuja.
Lintujen hoitoon osallistuvien kannattaa välttää kontakteja luonnonvaraisiin lintuihin luopumalla toistaiseksi lintujen metsästyksestä tai muista harrastuksista, joissa näiden lintujen kanssa ollaan kontaktissa. Lisäksi käyntejä muissa lintujen pitopaikassa tulee välttää. Ruokavirasto ei suosittele luonnonvaraisten sairaiden tai loukkaantuneiden lintujen hoitoon ottamista sellaisiin paikkoihin, joissa on kotieläimenä pidettäviä lintuja.
Tautiepäilyistä ilmoitettava virkaeläinlääkärille
Lintuinfluenssaan viittaavista tautiepäilyistä, mukaan lukien luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemat ja yksittäiset kuolleet petolinnut, tulee ilmoittaa kunnan- tai läänineläinlääkärille. Mikäli oireita havaitaan siipikarjassa tai muissa vankeudessa pidettävissä linnuissa, on asiasta välittömästi ilmoitettava kunnaneläinlääkärille. Muut yksittäiset kuolleena löydetyt linnut voi hävittää sekajätteenä.
Kunnaneläinlääkäri huolehtii tarvittavien näytteiden lähettämisestä Ruokaviraston Helsingin toimipaikkaan.
Lintuinfluenssavirukset tarttuvat huonosti ihmiseen, ja tartunta vaatii yleensä läheisen kontaktin sairastuneeseen villilintuun, siipikarjaan tai niiden eritteisiin.
Lisätietoja:
Yksikönjohtaja Sirpa Kiviruusu, p. 029 520 4436, etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi
Lue lisää:
Lintuinfluenssa Suomessa (ml. usein kysytyt kysymykset)
Ohjeita luonnonvaraisten lintujen hoitajille
Rajoitusvyöhykepäätös