Talven taittuminen kevääksi näkyy uusina lintuinfluenssatapauksina Etelä-Suomessa. Tilanteen arvellaan huononevan lintujen kevätmuuton edetessä, sillä muuttolintujen talvehtimisalueilla Euroopassa esiintyy lintuinfluenssaviruskantoja laajasti. Ruokavirasto muistuttaa siipikarjatilojen tautisuojauksen tärkeydestä lintuinfluenssatartuntojen estämiseksi.
Viimeisimmät varmistuneet luonnonvaraisten lintujen lintuinfluenssatapaukset ovat helmi-maaliskuulta: Espoosta löytyneellä kanahaukalla ja Riihimäeltä paikannetulla naakalla todettiin korkeapatogeenista eli linnuille korkeaa kuolleisuutta aiheuttavaa H5N1-tyypin lintuinfluenssaa. Samaa virustyyppiä todettiin niin ikään Hattulassa, Kanta-Hämeessä kuolleena löytyneellä ilveksellä.
Siipikarjan ulkonapitokielto on voimassa vielä toukokuun loppuun: Siipikarja ja muut linnut on joko pidettävä sisätiloissa tai niiden käyttämä ulkoilualue on oltava kauttaaltaan aidattu ja katettu riittävän tiheällä verkolla tai muulla vastaavalla tavalla. Suojauksen tarkoituksena on estää lintuinfluenssan leviäminen luonnonvaraisista linnuista kotieläiminä pidettäviin lintuihin kevätmuuton aikana, mutta se suojaa lintuja myös muilta tarttuvilta taudeilta, kuten Newcastlen taudilta tai salmonellalta.
Lintuinfluenssa leviää herkästi
Lintuinfluenssa leviää herkästi luonnonvaraisista linnuista siipikarjaan ja muihin lintuihin, jos linnut pääsevät kosketuksiin toistensa kanssa suoraan tai vaikkapa ulosteilla saastuneen rehun välityksellä. Lintuinfluenssa voi levitä myös pidempiä matkoja esim. ihmisten tai viruksella saastuneiden välineiden mukana.
Korkeapatogeenisen lintuinfluenssan leviäminen siipikarjan pitopaikkoihin aiheuttaisi suuria taloudellisia tappioita sekä sairastuneiden lintujen lopettamisen, hävittämisen ja tilojen saneerauksen vuoksi että kansainvälisen kaupan pysähtymisen seurauksena. Koska kaikki tartuntapitopaikan linnut joudutaan lopettamaan, on mahdollista, että menetetään myös arvokkaita jalostuseläimiä tai harrastelintuja.
Tautiepäilyistä ilmoitettava virkaeläinlääkärille
Jos siipikarjassa tai muissa linnuissa havaitaan lintuinfluenssaan viittaavia oireita, normaalista poikkeavaa kuolleisuutta tai muutoksia tuotannossa, on asiasta ilmoitettava heti kunnan- tai läänineläinlääkärille. Veden ja rehun kulutuksen tai munantuotannon väheneminen voivat olla merkkejä lintuinfluenssatartunnasta.
Myös luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemista ja yksittäisistä kuolleista petolinnuista tulee ilmoittaa kunnan- tai läänineläinlääkärille. Muut yksittäiset kuolleena löydetyt linnut voi hävittää sekajätteenä. Kunnaneläinlääkäri huolehtii tarvittavien näytteiden lähettämisestä Ruokaviraston Helsingin toimipaikkaan.
Lintuinfluenssavirukset tarttuvat huonosti ihmiseen, ja tartunta vaatii yleensä läheisen kontaktin sairastuneeseen villilintuun, siipikarjaan tai niiden eritteisiin.
Luonnonvaraisia vesilintuja toivotaan lintuinfluenssatutkimuksiin
Ruokavirasto seuraa lintuinfluenssan esiintymistä Suomen luonnonvaraisissa linnuissa. Tutkimuksiin toivotaan lähetettävän erityisesti sairaita tai äskettäin kuolleina löydettyjä vesi- ja petolintuja. Linnut voi lähettää kokonaisina Ruokaviraston Oulun toimipaikkaan. Näytteiden lähettäminen ja tutkiminen ovat lähettäjälle maksuttomia.
Lisätietoja:
Yksikönjohtaja Sirpa Kiviruusu, p. 029 520 4436 (eläintautien valvonta)
Erikoistutkija Niina Tammiranta, p. 029 520 5049 (lintujen virustaudit ja diagnostiikka)
Erikoistutkija Marja Isomursu, p. 029 520 4314 (näytteiden lähettäminen)
Sähköpostit: etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi
Lue lisää:
Lintuinfluenssa
Siipikarjan ulkonapitokielto
Näytteiden lähettäminen