Päijät-Hämeessä on varmistunut kesän ensimmäinen lintuinfluenssatapaus. Iitistä toukokuun lopulla löytyneellä valkoposkihanhella todettiin Ruokaviraston tutkimuksissa korkeapatogeeninen H5N1-tyypin lintuinfluenssa. Ruokavirasto suosittelee pitämään siipikarjan ja muut linnut sisällä tai verkolla suojattuina, kunnes tautitilanne helpottaa.
Viikko sitten uutisoitujen Kiteen, Parikkalan ja Tohmajärven valkoposkihanhien ja Parikkalan laulujoutsenen virustyypiksi on varmistunut niin ikään korkeapatogeeninen H5N1. Kyseinen virustyyppi näyttäisi yleistyneen luonnonlinnuissa loppukevään aikana, kun alkuvuonna Euroopassa raportoitiin enimmäkseen H5N8-tapauksista.
Meneillään oleva lintuinfluenssaepidemia on yksi pahimmista Euroopassa koskaan todetuista. Tapauksia on viime lokakuun jälkeen raportoitu Euroopassa 28 maassa yhteensä yli 3 500, ja arviolta yli 22 miljoonaa siipikarjalintua on jouduttu lopettamaan lintuinfluenssan vuoksi. Etelä- ja Itä-Suomessa tapauksia on varmistunut yhteensä yli 20, mutta oletettavasti tautia esiintyy enemmän ja muuallakin maassa.
Kun uusia tapauksia yhä ilmenee luonnonvaraisilla linnuilla, taudin leviämisriski siipikarjatiloille pysyttelee korkeana. Lintuinfluenssaan viittaavista tautiepäilyistä, kuten luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemista ja yksittäisistä kuolleista petolinnuista, tulee ilmoittaa kunnan- tai läänineläinlääkärille. Jos oireita havaitaan siipikarjassa tai muissa vankeudessa pidettävissä linnuissa, on asiasta välittömästi ilmoitettava kunnaneläinlääkärille. Luonnonvaraisia lintuja tai niiden ruokintapaikkoja käsiteltäessä on syytä noudattaa hygieenisiä toimintatapoja, kuten käyttää suojakäsineitä ja pestä kädet huolellisesti.
Lintuinfluenssavirukset tarttuvat huonosti ihmiseen, ja tartunta vaatii yleensä läheisen kontaktin sairastuneeseen villilintuun, siipikarjaan tai niiden eritteisiin.
Lisätietoja:
Yksikönjohtaja Sirpa Kiviruusu, p. 029 520 4436, etunimi.sukunimi@ruokavirasto.fi
Lue lisää:
Lintuinfluenssa Suomessa
EFSA: Avian influenza overview February–May 2021