Afrikkalaisen sikaruton (ASF) torjunnalle on tärkeää, että taudin esiintymistä luonnonvaraisissa villisioissa seurataan jatkuvasti. Villisikojen kantaa tulee hallita ja hillitä sen kasvua. Näytteitä toivotaan sekä metsästetyistä että kuolleena löytyneistä eläimistä. Ruokavirastoon saatiin tutkittavaksi villisikanäytteitä vuonna 2024 enemmän kuin edellisenä vuonna.
Vuonna 2024 tutkittiin Ruokavirastossa afrikkalaisen sikaruton varalta näytteet yhteensä 984 luonnonvaraisesta villisiasta. Näytteitä saatiin 954 metsästetystä ja 30 kuolleena löydetystä villisiasta. Näytemäärä metsästetyistä villisioista lisääntyi noin kuudellakymmenellä eläimellä (vuonna 2023 897 kpl), kuten kokonaisnäytemääräkin (vuonna 2023 921kpl). Metsästäjät lähettivät näytteet 92 % saaliiksi saaduista villisioista. Tutkittujen osuus metsästetyistä on jälleen korkeampi kuin koskaan aikaisemmin, osuus on lisääntynyt vuodesta 2020 lähtien joka vuosi. Riistakeskuksen saalistilaston mukaan viime vuonna metsästettiin yhteensä 1037 villisikaa. Metsästäjien ilmoittama saalismääräkin on suurempi kuin edellisenä vuonna (vuonna 2023 984 kpl).
Tutkittujen näytteiden alueellinen jakauma on muuttunut jonkin verran: 40 % näytteistä oli Etelä-Karjalasta ja 14 % Uudeltamaalta, mutta Kymenlaakson osuus näytteistä oli hieman aiempaa pienempi, 13 %. Sen sijaan Etelä-Pohjanmaalta tutkittiin 80 näytettä, mikä on yli kaksinkertainen määrä verrattuna edellisvuoteen. Luonnonvaraisista eläimistä tehtyjä tutkimuksia ja kertyneitä näytemääriä voi seurata Ruokaviraston avoin tieto -palvelusta.
Luonnonvarakeskuksen (LUKE) tuoreen raportin mukaan Suomen villisikakannan koko oli tammikuussa 2025 vähän alle 2500 yksilöä. Kanta-arvio viittaisi villisikakannan jälleen kasvavan muutaman vuoden pienenemisen jälkeen. Kanta-arvion mukaan kanta on nyt samaa suurusluokkaa kuin pari vuotta sitten.
Villisikakantaa pyritään hallitsemaan afrikkalaisen sikaruton maahantulon torjumiseksi. Afrikkalainen sikarutto leviää huolestuttavasti Euroopassa ja sitä esiintyy naapurimaissamme Virossa ja Venäjällä. Ruotsissa tautia tavattiin vuosina 2023–24, mutta laajojen torjuntatoimien avulla se saatiin hävitettyä. Villisikojen kattava ja ajantasainen tutkiminen on tärkeää taudin mahdollisen maahantulon havaitsemiseksi nopeasti.
Villisikakannan leviäminen keskeisille siantuotannon alueille herättää erityistä huolta. Maa- ja metsätalousministeriön villisikatyöryhmä on linjannut jo viime vuonna, että villisikakanta tulisi saada vähennettyä puoleen siitä, mitä se oli vuonna 2024 ja että kannan leviäminen uusille alueille tulisi estää. Villisikojen aktiivista metsästystä tulee jatkaa koko maassa ja aivan erityisesti Etelä-Pohjanmaan alueella.
Jos löydät kuolleen tai sairaaksi epäillyn villisian, ilmoita siitä nopeasti kunnaneläinlääkärille, jotta eläin saadaan tutkittavaksi. Ilmoittajalle maksetaan ilmoituspalkkio (100 €).
Ruokavirasto kannustaa lähettämään näytteet metsästetyistä villisioista. Virustutkimusnäytteiden lähettämisestä maksetaan näytepalkkio (40 €) ja naarasvillisiasta vielä lisäpalkkio (60 €), jos näytteeksi lähetetään myös pala kohtua. Palkkion saamiseksi tulee lähettää lasku Ruokavirastoon ja palkkio maksetaan joko metsästäjälle tai metsästysseuralle.
Kiitos metsästäjille aktiivisesta villisikanäytteiden lähettämisestä ja kiitos kaikille, jotka ovat ilmoittaneet löytämistään kuolleista villisioista! Afrikkalaisen sikaruton torjunnassa tarvitaan yhteistyötä!
Lisätietoja:
Villisikanäytteiden lähettäminen ja palkkioiden laskutus
Avoin tieto – Luonnonvaraisten eläinten tutkimukset
LUKEn uutinen 13.2.2025: Suomen villisikakannan pieneneminen on pysähtynyt