Tamman tarttuvan kohtutulehduksen eli CEM-taudin aiheuttaa erittäin herkästi leviävä Taylorella equigenitalis -bakteeri. Taylorella equigenitalis -bakteeria esiintyy vain hevosten ja muulien sukuelimissä. Oriit voivat olla tartunnan oireettomia kantajia. Tammoilla tauti rajoittuu sukuelimiin aiheuttaen tilapäistä hedelmättömyyttä.
Oireet
Tammoilla oireet voidaan jakaa kolmeen luokkaan: akuutissa muodossa kohdun limakalvo tulehtuu voimakkaasti ja emättimestä alkaa vuotaa 10–14 vuorokaudessa astutuksesta paksua, maitomaista vuotoa runsaasti. Kroonisessa muodossa kohdun limakalvon tulehdusreaktio on vähäinen ja emätinvuoto on lähes huomaamatonta. Tammat voivat myös olla bakteerin oireettomia kantajia jopa kuukausien ajan. CEM-tartunta aiheuttaa luomista tai pysyvää hedelmättömyyttä äärimmäisen harvoin.
Oriilla tartunta ei aiheuta oireita. Oriit voivat kantaa bakteeria jopa vuosien ajan ilman hoitoa.
Taudin määritys ja näytteenotto
Kaikki keinosiemennyskäytössä olevat oriit on tutkittava vuosittain ennen siitoskauden alkua Taylorella equigenitalis -bakteerin varalta Ruokavirastossa. Luonnollisesti astuvien jalostukseen hyväksyttyjen oriiden tutkimukset Hippoksen ohjeistuksen mukaisesti. Suomen Hippos ry pitää sivuillaan listaa jalostuskäyttöön hyväksytyistä oriista jotka on tutkittu taylorellan varalta. Näytteenottoa tammoista suositellaan kohtutulehdusta epäiltäessä.
Leviäminen
Tauti leviää astutuksen yhteydessä suorana kosketustartunta. Astutuksessa ori voi tartuttaa tamman tai päinvastoin. Keinosiemennyksessä bakteeri voi siirtyä sperman välityksellä tammaan. Välillisesti bakteeri voi levitä astutus- ja keinosiemennystoiminnassa käytettävien välineiden ja ihmisten käsien välityksellä mikäli hyvää hygieniaa ei noudateta.
Vastustaminen ja ehkäisy
Hevosen tarttuva kohtutulehdus luokitellaan EU-lainsäädännön mukaan D-luokan eläintaudiksi (EU 2018/1882). Jos eläinlääkäri, eläimen omistaja tai joku muu eläinten kanssa työnsä tai harrastuksensa vuoksi tekemisissä oleva henkilö epäilee CEM-tautia, pitää hänen ilmoittaa siitä virkaeläinlääkärille mahdollisimman pian. Tauti ei kuitenkaan ole lainsäädännön perusteella vastustettava eläintauti, joten sen toteaminen ei johda eläinten siirtorajoituksiin tai muihin toimenpiteisiin tilalla.
Taylorella equigenitalis -bakteeri tarttuu helposti. Kaikessa siittola- ja keinosiemennystoiminnassa on noudatettava hyvää hygieniaa. Koskettaessa oriin tai tamman sukuelimiin tulee käyttää kertakäyttökäsineitä ja kaikki välineet tulee pestä ja desinfioida hyvin. Oriiden tutkimisella pyritään ehkäisemään taudin leviämistä siitostoiminnassa. Kaikki tammat, joilla epäillään kohtutulehdusta, tulisi tutkia taylorellan varalta. Siitokseen käytettävät tuontieläimet tulee olla tutkittu taylorellan varalta.
Esiintyminen Suomessa
Suomessa Taylorella equigenitalis -tartuntaa esiintyy vähän. Vuosittain tutkitaan noin 300 oria sekä yksittäisiä tammoja tartunnan varalta. Positiivisia näytteitä todetaan näissä yleensä nollasta kahteen tapausta vuosittain.