Hevosen koronavirus (equine enteric coronavirus, ECoV) kuuluu koronavirusten ryhmään. Virus aiheuttaa hevoselle yleisimmin itsestään rajoittuvan suolistotulehduksen, mutta vakavammat komplikaatiot ovat mahdollisia, joskin harvinaisia. ECoV ei tartu ihmisiin eikä muihin eläinlajeihin.
Oireet
Taudille on ominaista syömättömyys, väsymys ja kuume, joita esiintyy yli 80 % tapauksista. Myös valkosolujen määrän alenemista (neutropenia ja/tai lymfopenia) ilmenee yleisesti. Lisäksi noin viidesosalla sairastuneista havaitaan ripulia tai koliikkia, ja yleisoireet alkavat ennen suolisto-oireita. Huomattavasti harvemmin hevoselle saattaa tulla neurologisia oireita, kuten kehän kiertoa, pään painumista, koordinaatiovaikeuksia tai kouristuksia. Vakavammat oireet liittyvät veren ammoniakkipitoisuuden voimakkaaseen nousuun ja voivat johtaa jopa kuolemaan. Oireettomat infektiot ovat myös mahdollisia.
Taudin määritys ja näytteenotto
Kliinisen kuvan ja alhaisen valkosolumäärän perusteella voidaan epäillä koronavirusinfektiota. Diagnoosi varmistetaan ulosteesta tehtävällä PCR-tutkimuksella. Näyte lähetetään Ruokavirastoon Helsinkiin yhdessä huolellisesti täytetyn lähetteen kanssa. Katso tarkemmat näytteenotto-ohjeet.
Taudin leviäminen
Sairastunut hevonen alkaa erittää virusta ulosteissaan 3–4 päivää tartunnan jälkeen, ja virusta erittyy yleensä 1–3 viikon ajan. Tauti leviää eläinten välillä, kun sairaan hevosen ulostetta joutuu toisen hevosen suuhun tai hevonen koskee suullaan ulosteen likaamaa pintaa (feko-oraalitartunta). Tartunta tapahtuu helposti myös välillisesti, esim. tallin rakenteiden ja välineiden tai hoitajien käsien ja vaatteiden välityksellä.
Vastustaminen ja ehkäisy
Koronavirustartuntaa tulee epäillä aina, kun hevosella on kuume sekä alentunut valkosolumäärä ilman hengitystieoireita. Taudinsyyn selvittämiseksi tulee tällöin lähettää ulostenäyte tutkittavaksi.
Mikäli hevosen epäillään sairastuneen tautiin, joka voi levitä muihin hevosiin, on sen eristäminen tärkeää. Sairaille hevosille olisi hyvä olla eri hoitaja sekä eri hoitovälineet kuin terveille. Jos samat ihmiset hoitavat sekä sairaita että terveitä hevosia, tulee sairaat hoitaa aina viimeisenä. Tämän lisäksi tulee aina huolehtia käsien ja hoitotarvikkeiden pesusta sekä vaatteiden vaihdosta. Koska virus erittyy pääasiassa ulosteisiin, on varmistuttava, ettei sairaiden eläinten lantaa päädy paikkaan, josta se voi levitä esim. läheisille laitumille tai veteen.
Tartuntatautien ennaltaehkäisyyn kannattaa kiinnittää huomiota, koska sairastumiset aiheuttavat aina lisätyötä ja hevosen ”pakkolepoa”. Tallilla on hyvä olla erillinen karanteenitila, johon uudet hevoset sijoitetaan muutamaksi ensimmäiseksi viikoksi. Suuri eläinmäärä samassa tilassa lisää sairastumisia, jos virustartunta pääsee talliin. Tämän vuoksi ison tallin jakaminen pienempiin yksikköihin olisi kannattavaa. Myös ihmiset voivat kuljettaa viruksia mukanaan, joten käsien pesu on tärkeää ja tallivierailuille pitäisi aina olla eri vaatteet, joilla ei mennä omaan talliin.
Hevosen koronavirusta vastaan ei ole olemassa rokotetta.
Hevosen koronavirus on luokiteltu kansallisessa lainsäädännössä muuksi ilmoitettavaksi eläintaudiksi (kuukausittain ilmoitettava, MMMa 325/2021). Kyseessä ei kuitenkaan ole lainsäädännön perusteella vastustettava eläintauti, joten sen toteaminen ei johda eläinten siirtorajoituksiin tai muihin toimenpiteisiin eläintenpitopaikassa.
Esiintyminen Suomessa ja muualla
Suomessa tautia on tavattu ensimmäisen kerran 2019 ja sitä tavataan satunnaisesti eri puolilla Suomea. Euroopassa, USA:ssa ja Japanissa ECoV-infektioita on tavattu vuodesta 2010 lähtien.