Taudin (Bacterial Kidney Disease) aiheuttaja on Renibacterium salmoninarum -bakteeri.
Oireet
BKD-tauti on lohikalojen krooninen, hitaasti kehittyvä tauti. Tyypillisiä oireita ovat hidastunut kasvu ja jatkuva vähäinen kuolleisuus. BKD-tauti voi olla lähes oireeton aiheuttaen ruokahalun laskua, uintihäiriöitä ja lievää kuolleisuutta. Tappiot ovat yleensä suurimmat sukukypsillä kaloilla. BKD-tauti aiheuttaa aneemisuutta, iho tummuu, vatsa turpoaa ja silmät pullistuvat. Munuaisessa on vaaleahkoja pesäkkeitä, mutta niitä saattaa esiintyä myös maksassa ja pernassa. Alhaisessa lämpötilassa munuainen voi olla kokonaan vaalean eritekalvon peitossa. Taudin akuutissa muodossa kuolleisuus voi olla suurta ja kalassa esiintyy verenvuotoja lihaksistossa.
Kuvassa BKD-taudin aiheuttamia vakavia muutoksia siian munuaisessa. Kuva: Ruokavirasto / Pasi Anttila
Taudin määritys ja näytteenotto
Tautia ei voida todeta vain kliinisten oireiden perusteella vaan diagnoosi saadaan pääsääntöisesti osoittamalla bakteeri kudosnäytteestä viljelymenetelmällä. Näytekaloiksi valitaan ensisijaisesti heikkokuntoisia ja poikkeavasti käyttäytyviä kaloja.
Leviäminen
BKD leviää sekä vertikaalisesti emokalasta mätiin että horisontaalisesti kalojen välillä. Mädin desinfiointi ei tuhoa BKD-bakteeria, joka on mätimunan sisällä. BKD voi levitä kalasta toiseen myös veden tai saastuneiden tarvikkeiden välityksellä.
Vastustaminen ja ehkäisy
BKD ei ole lainsäädännön perusteella vastustettava eläintauti, mutta se on kansallisessa eläintautilaissa luokiteltu muuksi ilmoitettavaksi eläintaudiksi (MMMa 325/2021). Koska tautia ei torjuta laikisääteisesti, todettu tartunta ei aiheuta rajoituksia eläinten siirroille eikä muita toimenpiteitä pitopaikassa. Eläinlääkärin on ilmoitettava taudista kunnan- tai läänineläinlääkärille viimeistään seuraavana arkipäivänä. BKD-tautiin ei ole olemassa tehokasta rokotetta eivätkä mikrobilääkkeet tehoa aiheuttajabakteeriin.
Seuranta
EU:n hyväksymästä BKD-taudin hävitysohjelmasta ja BKD-taudin suoja-alueista luovuttiin 1.12.2014 ja BKD-taudin luokitus lainsäädännössä muuttui vastustettavasta eläintaudista ilmoitettavaksi eläintaudiksi. Myös valtion varoin tehty BKD-taudin seuranta emokala- ja poikaslaitoksilla loppui. BKD-taudin vastustamista jatketaan vapaaehtoisen ohjelman avulla.
Vapaaehtoinen BKD:n terveysvalvonta
Vapaaehtoiseen BKD:n terveysvalvontaan voidaan liittää sisävesialueen pitopaikka, jossa kasvatetaan lohikaloja tai niiden sukusoluja istutettavaksi tai siirrettäväksi toiseen pitopaikkaan jatkokasvatusta varten. Terveysvalvontaan liitytään ilmoittamalla siitä kirjallisesti oman alueen aluehallintovirastoon. Liitymisasiakirja löytyy Ruokaviraston internetsivuilta (katso linkki ohjeisiin). Liittäessään pitopaikkansa ohjelmaan, pitopaikasta vastaava toimija sitoutuu noudattamaan ohjelman ehtoja (katso linkki ohjeisiin). Aluehallintovirasto myöntää kullekin terveysvalvontaan liitetylle pitopaikalle terveysluokan (1-3). Terveysluokkaa voi hyödyntää käytäessä kauppaa istukkailla tai muiden laitosten kanssa. Vapaaehtoisesta BKD:n terveysvalvonnasta säädetään maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa 319/2021.
Ruokavirasto ylläpitää internetissä luetteloa terveysvalvontaan liittyneistä laitoksista ja niiden terveysluokista (katso linkki rekisteriin).
Esiintyminen Suomessa ja muualla
BKD-terveysvalvonnassa terveysluokkaan I kuuluvia pitopaikkoja pidetään BKD-tartunnoista vapaina. Lisäksi näistä kahdeksan on myös EU:n lainsäädännössä listattu BKD-vapaiksi. BKD-tautia tavataan Suomessa vuosittain muutamalla laitoksella sekä sisämaassa että merialueella. Tautia tavataan myös lähes kaikkialla Euroopassa.