ISA-taudin (Infectious Salmon Anemia) aiheuttaja on orthomyxovirusten kaltainen suurehko RNA-virus. Valtaosan maailmalla eristettävistä ISA-viruksista ei olla todettu aiheuttavan kalojen sairastumisia ja niitä kutsutaan ISA-viruksen HPR0-kannoiksi. Varsinaisen ISA-taudin aiheuttavat viruksen korkeapatogeeniset niin sanotut HPR∆ -kannat. Korkeapatogeenisten viruskantojen uskotaan syntyneen mutaation kautta taudinaiheuttamiskyvyltään heikoista HPR0-kannoista.
Oireet
ISA-tautia esiintyy vain Atlantin lohella. Korkeapatogeeniset HPR∆ -kannat aiheuttavat lohelle vakavan yleistulehduksen. Taudille on tyypillistä usealle viikolle ajoittuva hitaasti nouseva kuolleisuus. Usein kuolleisuuden nousua on edeltänyt jokin stressiä aiheuttanut käsittely. Kuolleisuus alkaa yleensä yhdessä altaassa ja voi kestää useita viikkoja, jopa kuukausia ennen kuin taudin oireita havaitaan viereisissä altaissa. Matalan kuolleisuuden lisäksi kaloissa havaitaan usein vain anemiaa ja taudin kroonistuessa oireet voivat helposti jäädä huomaamatta. Keväällä tauti voi muuttua akuutimmaksi, jolloin havaitaan selvästi kohonnutta kuolleisuutta ja selkeämmät oireet. ISA-tautia sairastavat kalat ovat apaattisia, silmissä todetaan verenvuotoja, kalat ovat erittäin aneemisia, vatsaontelossa on nestettä, maksa on tumma, munuainen turvonnut ja suolen seinämä punertava. Vatsaontelon rasvassa, maksassa, uimarakossa ja ihossa todetaan usein pistemäisiä verenvuotoja. Tauti voi ilmetä myös kroonisessa muodossa, jolloin anemia on lievempi ja maksa kellertävä. Pitkällä aikavälillä kuolleisuus voi nousta hyvin korkeaksi, jopa 80 %.
Taudin määritys ja näytteenotto
Taudin määritystä varten valitaan ensisijaisesti heikkokuntoisia ja poikkeavasti käyttäytyviä kaloja. Tautia ei voida todeta vain kliinisten oireiden perusteella. Virusnäytteeksi otetaan pala sydämestä, munuaisen keskiosasta ja pernasta. Taudin määritys tehdään osoittamalla viruksen genomi PCR-menetelmällä.
Leviäminen
Tauti leviää sairaiden kalojen, oireettomien kantajien, veden sekä infektoituneiden kalojen kanssa kosketuksissa olleiden välineiden välityksellä.
Vastustaminen ja ehkäisy
ISA HPR∆ luokitellaan EU-lainsäädännön mukaan C-luokan eläintaudiksi kirjolohella, lohella ja taimenella ((EU) 2018/1882). Jos eläinlääkäri, eläimen omistaja tai joku muu eläinten kanssa työnsä tai harrastuksensa vuoksi tekemisissä oleva henkilö epäilee tautia, pitää hänen ilmoittaa siitä virkaeläinlääkärille mahdollisimman pian.
Seuranta
ISA-taudin esiintymistä seurataan riskiperusteisin tarkastuksin ja näytteenotoin.
Esiintyminen Suomessa ja muualla
ISA-tautia ei ole koskaan tavattu Suomessa ja koko Suomessa on EU:n hyväksymä tautivapaa asema. Tautia on löydetty muun muassa merialueella Norjassa, Färsaarilla, Skotlannissa Chilessäja Kanadan itärannikolla.