Maedi-visna -virus (MVV) ja caprine arthritis-encephalitis -virus (CAEV) ovat läheistä sukua toisilleen, ja kuuluvat pienten märehtijöiden lentiviruksiin. Lentivirusten ryhmään kuuluvat myös kissan immuunikatovirus (FIV), hevosen näivetystautivirus (EIAV) ja ihmiselle AIDSin aiheuttavat HIV-1 ja HIV-2 virukset.
Pienten märehtijöiden lentivirukset aiheuttavat hitaasti etenevän virusinfektion lampailla ja vuohilla. Tartunta on pysyvä ja se johtaa lopulta eläimen kuolemaan. Pienten märehtijöiden lentivirustartunnat eivät tartu ihmiseen.
Maedi (asteittain etenevä keuhkotulehdus) ja visna (asteittain etenevä aivokalvon tulehdus) ovat saman viruksen aiheuttaman tartunnan erilaisia ilmenemismuotoja. Sairauden oireet ilmenevät vain aikuisissa eläimissä.
Oireet
Useimmat lentivirustartunnat ovat oireettomia. Taudin oireet kehittyvät hitaasti ja esiintyvät usein vasta 4–5 vuoden iässä. Eläimen yleiskunto heikkenee ja hengitys vaikeutuu etenkin eläintä rasitettaessa. Pitkälle edenneissä tapauksissa esiintyy yskää, sierainvuotoa ja eläin hengittää kaula ojennettuna.
Visna on taudin harvinaisempi hermostomuoto. Siinä ensioireina esiintyy tasapainohäiriöitä takajaloissa ja kompastelua. Oireet etenevät takajalkojen halvaantumiseen ja johtavat eläimen kuolemaan. Muina oireina voi esiintyä utaretulehdusta, eläimen sokeutumista sekä erityisesti vuohilla moniniveltulehdusta.
Taudin määritys
MV/CAE-infektiota tulisi epäillä katraissa, joissa vanhoilla eläimillä esiintyy kuihtumista ja kroonista hengitystietulehdusta. Myös hermosto-oireiden ja moniniveltulehdusten esiintyminen voi viitata MV/CAE-infektioon.
Tauti diagnosoidaan määrittämällä vasta-aineet seerumiverinäytteestä. Virus voidaan osoittaa PCR-menetelmällä. Hidas taudinkulku vaatii, että katrasta seurataan pitkään, jos vapaus taudista halutaan varmistaa. Tautia epäiltäessä näytteiden ottaminen taudin varalta tehdään Ruokaviraston antamien ohjeiden mukaisesti.
Leviäminen
MV/CAE:n tärkein leviämisreitti on karitsan tai kilin infektoituminen sen juodessa tartuntaa kantavan emän ternimaitoa. Tauti tarttuu myös hengitysteiden välityksellä lähikontaktissa olevien eläinten kesken. Myös emän verestä saastuneet jälkeiset voivat levittää tartuntaa. Tartunnan saanut eläin jää taudin kantajaksi ja levittää tautia katraassa koko eliniän, vaikka ei itse oireilisikaan.
Taudin on todistettu tarttuneen sekä lampaasta vuoheen että vuohesta lampaaseen, ja sekä MV-virus että CAE-virus voivat tarttua molempiin eläinlajeihin. Muihin eläinlajeihin tauti ei tartu.
Vastustaminen ja ehkäisy
Maedi-visna ja CAE -taudit on luokiteltu Suomen eläintautilainsäädännössä valvottavaksi eläintaudiksi (325/2021). Jos eläinlääkäri, eläimen omistaja tai joku muu eläinten kanssa työnsä tai harrastuksensa vuoksi tekemisissä oleva henkilö epäilee eläimellä MV- tai CAE -tautia, pitää hänen ilmoittaa siitä virkaeläinlääkärille mahdollisimman pian. Virkaeläinlääkäri tekee eläinten pitopaikassa tarkastuksen, antaa menettelyohjeet, ja ottaa tarvittaessa eläimistä näytteitä taudin syyn selvittämiseksi. Jotta tartunta ei leviäisi muihin eläinten pitopaikkoihin, läänineläinlääkäri päättää eläinten siirtorajoituksista ja muista tarvittavista toimista. Tautia todettaessa selvitetään myös, mistä tartunta on voinut pitopaikkaan tulla, ja mihin muualle se on voinut jo levitä. Tässä yhteydessä voidaan ottaa näytteitä myös muiden pitopaikkojen eläimistä. Epäillyn tai todetun MV / CAE -tartunnan yhteydessä toteutettavista toimenpiteistä on säädetty kansallisessa eläintautilaissa 76/2021 sekä eräiden valvottaviksi eläintaudeiksi nimettyjen tautien vastustamisesta annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa 322/2021.
Seuranta
MV / CAE -taudin esiintymistä Suomessa seurataan erityisesti vapaaehtoiseen terveysvalvontaohjelmaan kuuluvissa lampaiden ja vuohien pitopaikoissa. Myös kaikki MV / CAE -taudin oireisiin viittaavat tautiepäilyt tutkitaan tartunnan poissulkemiseksi.
Vapaaehtoisesta MV ja CAE -taudin terveysvalvonnasta säädetään eläintautilaissa 76/2021 sekä metsätalousministeriön asetuksessa 319/2021. Ohjelmaan kuuluvien tilojen lampaat ja vuohet tutkitaan vasta-aineiden varalta säännöllisesti. Tila julistetaan taudista vapaaksi (terveysluokka 1) vasta kolmen 12–18 kuukauden välein otetun vasta-ainenegatiivisen tutkimustuloksen jälkeen. Ohjelmaan kuuluvat tilat voivat ostaa lampaita ja vuohia vain terveysluokkaan 1 kuuluvista pitopaikoista. Pitopaikan eläimiä on seurattava säännöllisesti taudin hitaan luonteen vuoksi. Lisätietoja vapaaehtoisesta terveysvalvonnasta löytyy sivuiltamme.
Esiintyminen
MV / CAE -tautia tavataan maailmanlaajuisesti, useimmissa maissa, joissa harjoitetaan lampaiden kasvatusta. Suomessa tautia on todettu joitakin tapauksia, viimeksi vuonna 2006. Suomessa tartuntoja on aiheuttanut nimenomaan MV-virustyyppi, eikä CAE-virusta ole koskaan todettu.