Scrapie

Oireet

Tautia aiheuttaa solun normaalista prioniproteiinista tai sen esiasteesta väärin laskostunut prioniproteiini (PrPSc). Taudin edetessä PrPSc kertyy erityisesti aivoihin ja selkäytimeen, muodostaen prionisäikeitä ja plakkeja. Vähitellen kasautuva PrPSc estää hermosolujen normaalin toiminnan.

Scrapie-tautia aiheuttavia prionikantoja on useita ja taudinaiheuttajan mukaan tapaukset luokitellaan klassiseksi tai epätyypilliseksi scrapie-taudiksi. Kliinisten oireiden kehittyminen ja itämisajan pituus riippuvat scrapie-kannasta ja lampaan perimästä.

Klassisen scrapie-taudin itämisaika on vähintään 2 vuotta ja tavallisimmin sairastuneet eläimet ovat 2–5 vuotiaita. Kliiniset oireet vaihtelevat. Klassisessa scrapiessa ilmenee liikehäiriöitä, vapinaa, kutinaa ja imemisrefleksejä. Scrapieta voidaan epäillä kliinisen kuvan perusteella, mutta diagnoosi varmistetaan aina laboratoriotutkimuksella. Epätyypillisessä scrapiessa itämisaika saattaa olla pidempi. Sen yhteydessä takajalkojen koordinaatiohäiriöt ovat mahdollisia.

Taudin määritys ja näytteenotto

Taudin määritys tehdään kuolleen eläimen aivokudoksesta prionia määrittävien TSE-testien avulla. TSE-testejä eläville eläimille on kehitelty, mutta niitä ei ole vielä saatavilla. Scrapie-näyte otetaan eläimen aivorungosta erillisen näytteenotto-ohjeen mukaisesti, joka löytyy sivuiltamme.

Leviäminen

Klassinen scrapie

Klassisessa scrapie-taudissa tartuttavuutta on osoitettu muun muassa aivoissa, selkäytimessä, silmässä, suolen eri osissa, pernassa, istukassa, nenän limakalvoilla, luuytimessä, maksassa, haimassa ja keuhkoissa. Emolta jälkeläiselle siirtyvä tartunta (ruoansulatuskanavan kautta) on tavallisin tartuntatie. Vastasyntyneet eläimet voivat saada tartunnan heti syntymän jälkeen, suoraan tai ympäristön saastumisen kautta. Sikiö voi mahdollisesti saada tartunnan jo kohdussa. Scrapie tarttuu eläimestä toiseen myös suorassa kontaktissa sairaaseen yksilöön.

Taudinaiheuttajaa on vaikea hävittää saastuneesta ympäristöstä, ja tartunta voikin siirtyä ympäristöstä vielä useita vuosia sen jälkeen, kun laitumella on pidetty sairastuneita eläimiä.

Prionit kestävät hyvin erilaisia kemiallisia käsittelyitä sekä ultraviolettisäteilyä ja kuumennusta, jotka tuhoavat tavanomaiset mikrobit. Prionit saadaan tuhottua autoklavoimalla 3 bar:n paineessa 133–137 °C vähintään 20 minuuttia. Tätä käsittelyä vaaditaankin muun muassa eläinjätteen käsittelylaitoksilta.

Lampaiden ja vuohien alttiuteen sairastua klassiseen scrapie-tautiin vaikuttaa perimä, sillä on osoitettu, että tietyt prionigeenin muodot lisäävät eläimen alttiutta sairastua tautiin.

Epätyypillinen scrapie

Epätyypillinen scrapie ei tutkimusten mukaan leviä samoin kuin klassinen scrapie ja nykykäsityksen mukaan epätyypilliset tapaukset ovat seurausta satunnaisesta eli sporadisesta prionigeenin muutoksesta. Epätyypillisen scrapien tapauksia ilmaantuukin satunnaisesti, alhaisella todennäköisyydellä ympäri maailmaa.

Vastustaminen ja ennaltaehkäisy

Klassinen scrapie luokitellaan kansallisen eläintautilainsäädännön mukaan muuksi torjuttavaksi eläintaudiksi (325/2021). Jos eläinlääkäri, eläimen omistaja tai joku muu eläinten kanssa työnsä tai harrastuksensa vuoksi tekemisissä oleva henkilö epäilee eläimellä klassista scrapieta, pitää hänen ilmoittaa siitä virkaeläinlääkärille mahdollisimman pian. Virkaeläinlääkäri tekee eläinten pitopaikassa tarkastuksen ja antaa menettelyohjeet. Jotta tartunta ei leviäisi muihin eläinten pitopaikkoihin, läänineläinlääkäri päättää eläinten siirtorajoituksista ja muista tarvittavista toimista. Tautia todettaessa selvitetään myös, mistä tartunta on voinut pitopaikkaan tulla, ja mihin muualle se on voinut jo levitä. Tässä yhteydessä voidaan tehdä tarkastuksia myös muihin eläinten pitopaikkoihin. Tautiepäilyn tai todetun tartunnan takia toteutettavista toimenpiteistä, kuten eläinten lopettamisesta ja pitopaikan puhdistuksesta ja desinfioinnista, on säädetty Euroopan parlamentin ja neuvosten asetuksessa 999/2001 (”TSE-asetus”), kansallisessa eläintautilaissa 76/2021 sekä maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa 321/2021 nautaeläinten BSE-taudin sekä lammas- ja vuohieläinten scrapien vastustamisesta. Ruokavirasto tekee säädösten perusteella päätökset tarvittavista toimista.

Epätyypillinen scrapie puolestaan on luokiteltu muuksi ilmoitettavaksi eläintaudiksi (325/2021), eli sen esiintymistä seurataan. Eläinlääkärin on ilmoitettava kunnaneläinlääkärille tai aluehallintovirastoon viimeistään seuraavana arkipäivänä, jos epäilee tai toteaa eläimellä epätyypillistä scrapieta. Epätyypillinen scrapie ei kuitenkaan ole eläintautilainsäädännön perusteella vastustettava eläintauti, joten sen toteaminen ei johda eläinten siirtorajoituksiin tai muihin toimenpiteisiin tilalla.  

Jotta scrapie ei leviäisi Suomeen, eläinten tai elintarvikkeiden maahantuonnissa on tärkeää noudattaa lainsäädännön asettamia tuontiehtoja. Lisätietoa eläinten siirtovaatimuksista löytyy sivuiltamme. 

Koska TSE-taudit voivat levitä rehujen mukana, niiden tuotantoa valvotaan ketjun kaikissa vaiheissa. Valvontatoimien tarkoituksena on estää eläinten altistuminen rehun kautta saadulle TSE-tartunnalle sekä turvata kuluttaja ravinnon kautta saatavalta tartunnalta. Lisätietoa rehujen valvonnasta löytyy sivuiltamme. 

Kuluttajien terveyden turvaamiseksi poistetaan lampaiden ja vuohien teurastuksen yhteydessä ne osat, joissa TSE-taudin aiheuttaja voisi esiintyä, jos eläimellä olisi tartunta (niin kutsuttu TSE-riskimateriaali). Lisätietoa TSE-riskimateriaalista löytyy sivuiltamme. 

Seuranta

Suomessa kaikki lampaat ja vuohet, joilla on scrapie-tautiin viittaavia oireita, tutkitaan taudin poissulkemiseksi.

Teurastettujen eläinten scrapie -seuranta käynnistyi Suomessa vuonna 1995, ja vuonna 2002 alkoi EU:n laajuinen kuolleiden ja teurastettujen yli 18 kuukauden ikäisten lampaiden ja vuohien seurantaohjelma, jonka tarkoituksena oli selvittää scrapien esiintymistiheys EU-maissa. Suomi haki vuonna 2004 lisävakuuksia scrapien varalta ja sitoutui samalla tutkimaan kaikki raatokeräilyalueen yli 18 kuukauden ikäiset tiloilla kuolleet ja lopetetut lampaat ja vuohet. Terveiden teurastettujen lampaiden ja vuohien seuranta lopetettiin vuonna 2007, ja tämän jälkeen on Suomessa tutkittu EU-säädösten mukaisesti yli 18 kuukauden ikäiset lopetetut ja itsestään kuolleet lampaat ja vuohet. Raatokeräilyalueen ulkopuolella sijaitsevista tiloista seurantaan kuuluvat ne, joilla on pysyvästi yli 50 uuhta ja/tai kuttua, ja näiden tilojen on lähetettävä vuosittain TSE-näyte tutkittavaksi.

Suomen kansallinen scrapie -valvontaohjelma hyväksyttiin vuonna 2004 (1472/2004/EY), ja vuonna 2016 Suomi tunnustettiin alueeksi, jolla on mitättömän alhainen klassisen scrapien riski (1396/2016/EU), minkä myötä tilojen vapaaehtoinen scrapie-valvontaohjelma päättyi. 

Ruokavirastossa tehtyjen tutkimusten perusteella valtaosa suomenlampaista on geneettisesti herkkiä saamaan taudin.

Esiintyminen Suomessa ja muualla

Scrapie-tautia esiintyy maailmanlaajuisesti.

Suomen ensimmäinen klassisen scrapien tapaus löytyi 5-vuotiaasta Suomessa syntyneestä vuohesta vuonna 2002 kansallisen valvontaohjelman ansiosta. Jatkotutkimuksissa todettiin samassa katraassa kaksi muuta positiivista vuohta sekä kontaktitilalla yksi tartunnan saanut vuohi. Kaikki tartunnan saaneet vuohet olivat alun perin kotoisin samalta tilalta. Vuonna 2005 todettiin neljä uutta scrapie–tapausta vuohessa kolmessa eri katraassa. Suomalaisissa lampaissa ei ole koskaan todettu klassista scrapieta.

Epätyypillinen scrapie tunnistettiin ensimmäisen kerran vuonna 1998 Norjassa, ja tämän jälkeen epätyypillisiä scrapie-tapauksia (Nor98) on todettu useissa Euroopan maissa. Suomessa on vuodesta 2004 lähtien todettu muutama epätyypillisen scrapien tapaus vuosittain. Epätyypillisen scrapien tapaukset eivät ole liittyneet toisiinsa ja eläimet ovat olleet oireettomia, tapaukset on havaittu TSE-taudin seurantaohjelman puitteissa otetuista näytteistä.