EBHS on rusakolla ja metsäjäniksellä esiintyvä virustauti. EBHS-virus kuuluu kalikiviruksiin. Tauti kuvattiin ensimmäisen kerran 80-luvun alussa rusakoilla, mihin nimikin (”rusakkosyndrooma”) viittaa. Sen jälkeen sitä on todettu useimmissa Euroopan maissa.
Tautia pidetään monissa maissa endeemisenä eli kotoperäisenä, sitä esiintyy jänispopulaatioissa jatkuvasti ja on todennäköisesti esiintynyt jo ennen 80-lukua. Sen ei ole todettu vaikuttavan merkittävästi jäniskantojen kokoon, vaikkakin paikallisesti voi olla melko suurta kuolleisuutta.
Oireet ja ruumiinavauslöydökset
Virustartunta aiheuttaa tyypillisesti äkillisen kuolioisen maksatulehduksen. Kokeellisessa infektiossa tartunta nostattaa ensin kuumeen, minkä jälkeen eläin kuolee nopeasti, 3–4 päivässä. Sairastunut jänis on liikkumaton, tokkurainen, peloton, ja joskus voi esiintyä jopa hermostollisia oireita, jolloin eläin kiertää kehää tai liikkuu oudossa asennossa. Virus voi aiheuttaa myös äkkikuoleman ilman selviä oireita.
Ruumiinavauksessa tautiin kuolleessa eläimessä ei silmämäärin todeta sellaisia muutoksia, joista taudin voisi varmasti tunnistaa. Maksa on yleensä väriltään punertavan ruskea tai vaalea ja usein kuvioitus erottuu tavallista selvemmin. Perna on hieman normaalia suurempi. Lisäksi voi esiintyä verenpurkaumia elimissä.
Taudin määritys
Patologisessa tutkimuksessa taudinmääritys voidaan tehdä tyypillisten mikroskooppisten maksamuutosten perusteella. Diagnoosi voidaan varmistaa elektronimikroskooppisesti, immunohistologisesti, serologisesti tai PCR-tutkimuksella.
Leviäminen
EBSH-virus on herkästi tarttuva. Tartunta saadaan suorassa tai epäsuorassa kontaktissa suun tai hengitysteiden kautta. Vertaimevät hyönteiset eivät ainakaan tiettävästi levitä virusta. Sairastuvat eläimet ovat aikuisia yksilöitä, alle 2 kuukauden ikäiset eläimet eivät näytä sairastuvan.
Suomessa tautia esiintyy yleisimmin keväällä ja kesällä, mutta tautitapauksia voi kuitenkin olla ympäri vuoden. Etelämpänä Euroopassa tapauksia esiintyy useimmiten syksyllä ja talvella. Muihin kotieläimiin tai ihmiseen tauti ei tartu. Kaniineilla eri puolilla maailmaa suurta kuolleisuutta aiheuttanut RHD (rabbit hemorrhagic disease) on eri tauti, joskin sukua EBHS:lle. Sen klassinen muoto ei tartu jäniksiin, mutta uudempi virusmuoto (RHDV2) voi tarttua jäniksiinkin (Lepus-suku). Kaniinit puolestaan eivät sairastu EBHS:ään.
Esiintyminen Suomessa ja muualla
Suomessa EBHS:aa on todettu Pohjois-Savon alueella vuodesta 1990 lähtien, aluksi pääasiassa Lapinlahden ja sen ympäryskuntien alueella. Sen jälkeen sitä on esiintynyt Pohjois-Savossa ja Pohjois-Suomessa. Tauti on ollut näillä alueilla yleisimpiä kuolinsyytutkimukseen tulevien aikuisten jänisten tautilöydöksiä. 2000-luvulla tautia todettiin edelleen uusilla alueilla, kuten Keski-Suomessa, Satakunnassa ja Kaakkois-Suomessa. 2010-luvulta alkaen EBHS näyttää kuitenkin voimakkaasti harvinaistuneen, sillä villieläintautiseurannassa tapauksia ei ole enää todettu.
Vaikka tauti tunnetaan muualla Euroopassa nimenomaan rusakoiden tautina, Suomessa suurin osa tapauksista on todettu metsäjäniksissä. EBSH:ää on todettu jäniksillä myös Pohjois-Suomessa, missä rusakot ovat harvinaisia.
EBHS-taudin levinneisyyden kartoittamisen kannalta on toivottavaa, että kuolleena löydetyt rusakot ja metsäjänikset toimitettaisiin tutkittaviksi Ruokavirastoon.