Mikä hirvieläinten näivetystauti on?
Hirvieläinten näivetystauti eli CWD (chronic wasting disease) on prionitauti, joka kuuluu tarttuviin huokoisiin aivorappeumiin eli samaan aivotautien ryhmään kuin hullun lehmän tauti BSE ja lampaan scrapie.Sairauden aiheuttaja on prioniproteiini, jota esiintyy elimistössä normaalistikin. Sairastuneessa eläimessä prioni muuttuu sellaiseen muotoon, jota elimistön entsyymit eivät kykene pilkkomaan. Prionia kerääntyy aivoihin ja lopulta sisäelimiin tuhoten ne.
Miten tauti leviää uudelle alueelle?
Pohjois-Amerikan tautitapauksissa on todettu, että eläinten siirrot uusille alueille ja hirvieläinten luonnollinen vaeltaminen ovat tärkeimmät leviämistavat uusille alueille.
Mitkä ovat taudin oireet?
CWD esiintyy aikuisilla hirvieläimillä yhden vuoden iästä alkaen, useimmat tautitapaukset ovat olleet 3–7 vuotiailla. Sairas eläin eristäytyy laumasta. Eläin kuihtuu, sillä on tasapainohäiriöitä ja vapinaa. Taudin loppuvaiheessa eläin kuolaa, juo ja virtsaa paljon. Taudinkulku on hidas, viikoista jopa kuukausiin. Eläin kuolee yleensä neljän kuukauden kuluessa taudin puhkeamisesta, luonnonvaraiset eläimet jopa nopeammin.
Miten tauti voidaan todeta hirvieläimillä?
Tautia ei voi todeta oireiden perusteella. Diagnoosi tehdään aivonäytteestä ja pään imusolmukkeista laboratoriotesteillä. Hirvieläimen pää lähetetään lähimpään Ruokaviraston toimipaikkaan, jossa tehdään eläintautipatologiaa (Helsinki, Kuopio, Oulu, Seinäjoki). Eläimistä otetut näytteet lähetetään tutkittavaksi Ruokaviraston laboratorioon Helsinkiin.
Missä eläimissä tautia voi esiintyä?
CWD:hen voivat sairastua lähes kaikki Suomessa tavattavat hirvieläimet (metsäpeura, hirvi, metsäkauris, poro, valkohäntäkauris). Kuusipeuraa pidetään taudille vastustuskykyisenä. Pohjois-Amerikassa eniten tapauksia on todettu valkohäntäkauriissa, mustahäntäkauriissa ja Kalliovuorten isokauriissa. Norjassa CWD on todettu tunturipeurassa, hirvessä ja saksanhirvessä. Yhtään luonnollista tartuntaa sairaista hirvieläimistä kotieläimiin ei ole raportoitu. Nauta, lammas, koira, kissa ja muut kotieläimet vaikuttavat olevan vastustuskykyisiä hirvieläinten näivetystaudille.
Mitkä ovat toimenpiteet taudin leviämisen ehkäisemiseksi?
Taudin esiintymistä ei voida ehkäistä, mutta seurannan avulla saadaan tietoa taudin esiintymisestä. Näivetystautiseurantaa jatketaan koko Suomessa sairaista ja itsestään kuolleista, yli vuoden vanhoista hirvieläimistä. Hirven TSE-tapausten löytöalueilla toteutetaan tehostettu näytteiden keruu.
Onko CWD tai hirven TSE vaarallinen ihmisille?
CWD:n ei ole koskaan todettu tarttuneen ihmiseen. Tauti on tunnettu USA:ssa yli 50 vuotta ja sitä esiintyy yleisesti Pohjois-Amerikan hirvieläimissä. Siellä ei kuitenkaan ole koskaan todettu CWD:n tarttuneen ihmiseen. Toisin kuin CWD, hirven TSE ei tartu luontaisesti hirvieläimestä toiseen, saati ihmisiin. Hirvien TSE-tapaukset ovat lisäksi olleet harvinaisia.
Voinko syödä hirvenlihaa?
Terveen hirven lihan ja siitä tehdyt valmisteet voi käyttää elintarvikkeeksi. Sairaiden hirvien tai muiden sairaiden eläinten lihaa ei tule syödä.
Ruokavirasto suosittelee, ettei yli vuoden ikäisten hirvieläinten aivoja syötäisi tai käytettäisi lemmikkien ravintona.
Voiko CWD:n tutkia hirvieläinten lihasta?
Ei voi. Luotettava tulos saadaan vain aivokudoksesta.
Voiko hirvieläinten raatoja viedä edelleen haaskaksi?
Kolarieläinten, lopetettujen ja kuolleena löydettyjen hirvieläinten haaskakäyttö on sallittua, mikäli eläintä ei ole todettu tai epäillä sairaaksi.