Myksomatoosi on poxviruksiin kuuluvan myksoomaviruksen aiheuttama kaniinien (Oryctolagus cuniculus) tauti, mutta rusakko ja metsäjäniskin saattavat saada tartunnan. Tauti ei tartu ihmisiin eikä muihin eläimiin.
Oireet
Myksoomavirus aiheuttaa niin villeissä kuin kesyissä kaniineissa vakavaa sairautta, joka ilmenee muun muassa silmäluomien märkivänä tulehduksena, pään turvotuksena ja nahkaan muodostuvina patteina. Oireiden vakavuus ja kuolleisuus riippuvat viruskannan patogeenisuusasteesta. Taudin aiheuttama kuolleisuus voi olla erittäin korkea.
Myksoomavirus aiheuttaa poxviruksille tyypillisiä ihokasvannaisia. Turvotuksenomaisia kasvannaisia esiintyy ensin tartuntakohdassa, minkä jälkeen virus leviää muualle elimistöön. Yleensä pään seutu sekä sukuelinten alue turpoavat. Silmäluomet turpoavat voimakkaasti, ja myöhäisemmässä vaiheessa muodostuu märkäistä silmävuotoa. Päähän ja korviin kehittyy karvattomia, rupisia patteja. Kuolema voi seurata jo 5-6 päivän päästä tartunnasta, mutta lievempää tautimuotoa sairastava kaniini voi elää selvästi pitempään. Poikaset ovat herkimpiä sairastumaan, ja niillä voi esiintyä taudin perakuuttia muotoa eli äkkikuolemaa ilman näkyviä oireita.
Eläimen immuunipuolustus heikentyy, jolloin se on altis sekundaarisille bakteeri-infektioille. Pidempään sairastaneet kaniinit kuolevat usein juuri bakteeri-infektioihin. Taudista tiedetään myös hengitystiemuoto, jossa ihomuutoksia ei esiinny. Hengitystiemuotoa aiheuttavat yleensä heikommin tautia aiheuttavat kannat.
Taudin määritys
Tauti aiheuttaa tyypilliset kliiniset oireet sekä ruumiinavauksessa havaittavat makroskooppiset ja histologiset muutokset. Tartunta voidaan vahvistaa osoittamalla virus tai sen perimää molekyylibiologisin menetelmin kudos- tai sivelynäytteistä, esimerkiksi leesioalueilta, sisäelimistä tai silmän sidekalvolta. Viruksen vasta-aineita voidaan tutkia verestä.
Leviäminen
Hyönteiset, kuten hyttyset ja kirput voivat levittää virusta. Virus voi myös tarttua suoran kosketuksen kautta eläimestä toiseen. Virusta erittyy silmän ja nenän eritteisiin, ihorakkuloihin ja mahdollisesti myös spermaan. Virus infektoi kaiken ikäisiä eläimiä.
Vastustaminen ja ehkäisy
Myksomatoosi on luokiteltu Suomen eläintautilainsäädännössä muuksi ilmoitettavaksi eläintaudiksi (kuukausittain ilmoitettava, MMMa 325/2021).
Koska hyönteiset levittävät virusta, on niiden torjunta huomioitava. Villikaniinien ja kesykaniinien välisiä kontakteja pitää välttää. Infektoituneet yksilöt tulee eristää terveistä. Eläimiä ja niistä saatavia tuotteita kuljetettaessa on syytä noudattaa suosituksia myksomatoosin torjunnasta. Tautiin on olemassa rokote. Näyttelyyn tai muuhun vastaavaan tapahtumaan osallistuvilla kaniineilla tulisi olla voimassa oleva rokote RHD-tautia ja myksomatoosia vastaan. Lemmikkikaniinien rokottamista suositellaan muillekin kaniineille Uudellamaalla ja muilla sellaisilla alueilla, joilla esiintyy luonnonvaraisia kaniineja.
Esiintyminen
Myksomatoosi on lähtöisin Pohjois- ja Etelä-Amerikasta, missä paikalliset Sylvilagus-suvun kaniinit ovat viruksen kantajia. Toisin kuin eurooppalaisessa kaniinissa, myksoomavirus aiheuttaa amerikkalaisissa kaniinilajeissa vain lievän taudin. Virus on ihmisen välityksellä levinnyt laajalti luonnonvaraisiin kaniinipopulaatioihin Euroopassa ja Australiassa. Etelä-Ruotsissa myksomatoosia on esiintynyt jo pitkään. Suomessa tauti on todettu ensimmäisen kerran villikaniinista vuonna 2020.