Hirven nahassa saattaa joskus näkyä kasvainpatteja päässä ja eri puolilla kehoa. Joillakin on vain yksittäisiä patteja, mutta toisilla niitä on runsaasti ympäri ruhoa. Aiheuttaja voi olla hirven papilloomavirus EEPV (European Elk Papillomavirus). Hirven virus ei ole ihmiselle vaarallinen.
Papilloomaviruksia esiintyy useilla eri eläinlajeilla, mutta yleensä eri eläinlajeilla on omat viruksensa, jotka eivät tartu toisiin lajeihin. Suomessa hirven papilloomavirus on ilmeisesti melko yleinen, sillä havaintoja nahkakasvaimista saadaan Ruokavirastoon vuosittain eri puolilta maata aina lounaisrannikolta Lappiin saakka.
Hirvillä kiima-aika on otollista tartunta-aikaa
Virus tarttuu tavallisesti kosketuksesta hirvestä toiseen, joten kiima-aika mahdollistaa tartunnan. Myös yhteisesti käytetyt raapimispuut voivat välittää virusta eläimestä toiseen.
Hirvillä papilloomaviruksen aiheuttamat kasvaimet ovat useimmiten runsaasti sidekudosta sisältäviä, joten ne tuntuvat kiinteiltä, jopa kovilta. Kasvaimen pinta voi olla sileä ja karvaton tai kukkakaalimaisen rosoinen. Joskus pinta rikkoutuu ja vuotaa verta. Kasvainten koko vaihtelee tuskin havaittavista nyrkin kokoisiin, jotka saattavat sulautua yhteen isoksi massaksi.
Papilloomakasvaimet eivät vaikuta lihaan
Papilloomakasvaimet rajoittuvat nahkaan eivätkä siten vaikuta suoraan lihan laatuun. Jos kasvaimet haittaavat hirven ravinnonsaantia tai rikkoutuessaan tulehtuvat, hirven yleiskunto voi kärsiä, mutta tämä lienee harvinaista. Jos hirven sisäelimissä ja ruhossa ei nylkemisen jälkeen todeta poikkeavia muutoksia, sen liha voidaan käyttää tavalliseen tapaan nahan kasvaimista huolimatta.
Papilloomaviruksen aiheuttamat patit voivat säilyä hirven nahassa kuukausiakin, mutta suurin osa niistä paranee ja kutistuu pois, kun eläimen oma vastustuskyky alkaa toimia. Tartunnasta parantunut eläin on jatkossa vastustuskykyinen uusille tartunnoille.
Nahassa olevia patteja voivat joskus aiheuttaa myös esimerkiksi jotkut muut virukset, bakteerit tai sisäsyntyiset kasvaimet. Virustartunnan varmistamiseen vaaditaan molekyyligeneettisiä menetelmiä.
Näytteitä tai havaintoja hirven nahassa olevista kasvainnaisista voi toimittaa Ruokavirastoon, Ouluun.