Kaakkois-Aasiasta kotoisin olevat Tropilaelaps spp. -punkit ovat mehiläisten toukkia ja sikiöitä vahingoittavia loisia. Punkkeja tunnetaan neljä lajia, joista T. clareae ja T. mercedesae ovat patogeenisia eurooppalaiselle mehiläiselle (Apis mellifera).
Oireet
Tropilaelaps -punkit lisääntyvät mehiläispesän kennostoissa imien ravinteita toukista ja sikiöistä. Aikuisen mehiläisen kuorta punkki ei pysty läpäisemään. Punkin aiheuttamia kliinisiä oireita ovat aukkoinen sikiöala, reikäiset kennonkannet, kuolleet sikiöt, epämuodostumat mehiläisten siivissä ja takaruumiissa. Oireet ovat hyvin samankaltaisia varroosin kanssa. Itse punkki on pieni (leveys 0,6 mm, pituus 1 mm) ja sitä voi olla vaikea havaita paljain silmin. Punkki on vaaleanruskea, sillä on neljä jalkaparia ja yksiosainen ruumis.
Taudin määritys ja näytteenotto
Epäiltäessä Tropilaelaps -punkin havaitsemista mehiläistarhoilla tulee näytteeksi lähettää punkkeja tai pala kennostosta, jossa punkin epäillään olevan. Taudin määritys perustuu punkin tunnistamiseen mikroskooppisten yksityiskohtien perusteella. Eri Tropilaelaps -lajit voidaan erottaa toisistaan molekyylimenetelmin. Tuontimehiläisistä tai sairaista mehiläispesistä löydettyjä epäilyttäviä punkkeja voi lähettää Ruokavirastoon tunnistettavaksi maksutta. Näytteet lähetetään Ruokaviraston Kuopion toimipaikkaan.
Leviäminen
Punkki leviää aikuisten mehiläisten sekä mehiläisten hoitoon liittyvien tarvikkeiden mukana. Erityisesti Aasiasta tuotavat mehiläiset on syytä tarkistaa punkin varalta.
Vastustaminen ja ehkäisy
Tropilaelaps spp. -punkin tartunta on kansallisessa lainsäädännössä luokiteltu muuksi torjuttavaksi eläintaudiksi (325/2021) ja EU:ssa D-luokan eläintaudiksi (2018/1882). Epäiltäessä tai todettaessa tropilaelaps spp. -punkin esiintymistä on siitä mahdollisimman pian ilmoitettava virkaeläinlääkärille (kunnaneläinlääkäri tai läänineläinlääkäri). Nopea reagointi on erittäin tärkeää. Virkaeläinlääkäri tekee eläinten pitopaikassa tarkastuksen, antaa menettelyohjeet, ja ottaa tarvittaessa eläimistä näytteitä taudin syyn selvittämiseksi. Ruokavirasto tekee säädösten perusteella päätökset tarvittavista toimista.
Seuranta
Mehiläisten tautien seuranta perustuu tautiepäilyihin ja elinkeinon omaan aktiivisuuteen, säännöllisiä, lakisääteisiä seurantatutkimuksia ei tehdä.
Esiintyminen Suomessa ja muualla
Tropilaelaps spp. -punkkeja tavataan yleisesti Kaakkois-Aasiassa. Suomessa tai Euroopassa niitä ei ole koskaan havaittu.