Varroa destructor - punkki on mehiläisten ulkoloinen ja yksi tärkeimmistä tarhamehiläisten taudinaiheuttajista. Punkki lisääntyy munimalla mehiläisten peittosikiöihin. Kuoriutuvat nuoret punkit alkavat imeä ravintoa kehittyvästä mehiläisestä. Sikiökennojen ulkopuolella havaittava muoto punkista on tumman punaruskea aikuinen naaras. Aikuinen punkki on noin 1 mm pitkä ja 1,5 mm leveä ruskea, soikean muotoinen punkki. Jalat on helposti havaittavissa soikion pitkällä sivulla. Myös aikuinen punkki heikentää mehiläisiä imemällä niiden kudosnesteitä. Varroapunkki voi myös levittää mehiläisille haitallisia virustauteja. Varroapunkin määrää mehiläisyhteiskunnassa on hyvä seurata, punkkitorjunta auttaa yhteiskuntaa vahvistumaan ja selviämään talvesta.
Vastustaminen ja ehkäisy
Varroapunkki mehiläisillä luokitellaan EU-lainsäädännön mukaan C-luokan eläintaudiksi (EU 2018/1882). Suomessa ainoastaan Ahvenanmaa Brändön kuntaa lukuunottamatta on vapaa taudista. Muualla Suomessa tautia ei vastusteta lainsäädännöllä, mutta sen esiintymistä seurataan. Jos eläinlääkäri, eläimen omistaja tai joku muu eläinten kanssa työnsä tai harrastuksensa vuoksi tekemisissä oleva henkilö epäilee varroatartuntaa mehiläisissä, pitää hänen ilmoittaa siitä virkaeläinlääkärille.
Esiintyminen
Varroa on löydetty ensimmäisen kerran 1900 -luvun alussa intianmehiläiseltä Kaakkois-Aasiassa. Varroa on levinnyt lähes kaikkialle maailmaan ja sitä esiintyy yleisesti Manner-Suomessa.
Ahvenanmaa on ollut EU:n komission päätöksellä virallisesti vapaa varroapunkkitartunnoista. Heinäkuussa 2021 Ahvenanmaan koillisosassa sijaitsevassa Brändön kunnassa todettiin varroatartunta kahdella mehiläistarhalla. Lisätietoa Ahvenanmaan varroatartunnoista sivulla Varroapunkki Ahvenanmaalla 2021.