Vasikat
Oireet
Vasikkaripuli voi esiintyä eriasteisin oirein. Pahimmillaan vasikoiden tartunnallinen ripuli voi esiintyä tilaongelmana, jolloin suuri osa vasikoista sairastuu ja kuolleisuus voi olla jopa kymmeniä prosentteja. Vasikkaripulin esiintymiseen vaikuttavat tartunnallisten tekijöiden ohella vasikan vastustuskyky, ruokinta ja ympäristöolosuhteet. Yli puolessa ripulitauksista tartunnallisia aiheuttajia ei todeta, suurin syy näihin on erilaiset ruokintavirheet. Kylmyys, veto, kosteus, ternimaidon puute ja huono hygienia altistavat voimakkaasti ripulitaudeille.
Näytteenotto
Yksilöulostenäytteet mahdollisimman monesta vasikasta ripulin alkuvaiheessa. Tutkimukset vasikkaripulitutkimuspaketin mukaisesti (Ruokavirasto Kuopio). Jos vasikoita on kuollut, kokonainen eläin (Ruokavirasto Kuopio, Helsinki, Seinäjoki, Oulu) ja lisäksi ulostenäytteitä ripuloivista vasikoista.
Ehkäisy
Ehkäisyssä on tärkeintä vasikan vastustuskyvyn tukeminen oikealla ternimaitojuotolla, hyvillä olosuhteilla ja hoidolla. Torjuntatoimet on hyvä tehdä tilakohtaisesti. Ohjeistusta vasikkaripulitilaongelmiin Nasevan sivuilla.
Esiintyminen Suomessa
Vasikkaripuli on vasikoiden merkittävimpiä sairauksia Suomessa. Muutaman päivän ikäisillä vasikoilla ripulin aiheuttajana voi olla enterotoksinen E. coli F5. Bakteeri on ollut Ruokaviraston tutkimuksissa harvinainen, mutta sitä esiintyy meillä. Alle kahden viikon iässä voivat ripulia aiheuttaa myös rota- ja koronavirus sekä kryptosporidit. Erityisesti rotavirus on melko yleinen tilaongelmien aiheuttaja. Myös useamman aiheuttajan yhteisinfektioita esiintyy.
Alle kahden kuukauden ikäisillä vasikoilla ovat edellä mainittujen lisäksi Eimeria sp.-kokkidit tavallisia ripulin aiheuttajia. Yli kaksikuukautisilta vasikoilta tutkitaan Eimerioiden lisäksi muut suolistoloiset (Trichostrongylidae spp., muun muassa Ostertagia ostertagi, Cooperia sp. ja Nematodirus sp.).
Laiduntavat nuoret naudat
Oireet ja aiheuttajat
Laiduntavilla nuorilla naudoilla voi suolistoloiset aiheuttaa ripulia, heikentynyttä kasvua tai huonokarvaisuutta. Laidunkokkidioosi, aiheuttaja Eimeria alabamensis, taas esiintyy voimakkaana ripulina 1–2 viikkoa uloslaskusta.
Näytteenotto
Ulostenäytteet tutkitaan laiduntavien nuorten nautojen loistutkimuspaketin mukaisesti (Ruokavirasto Kuopio).
Ehkäisy
Laidunkierto onkin tärkein ehkäisykeino. Hoidon ja laidunkierron suunnittelu kannattaa tehdä yhdessä tilan olo-suhteet tuntevan eläinlääkärin kanssa.
Aikuiset naudat
Oireet ja aiheuttajat
Aikuisten nautojen ripulin syy on yksittäistäistapauksissa usein muu kuin infektio (esimerkiksi pötsin virhekäymiset).
Naudan koronavirusripuli ("virusripuli", talvikorona) leviää nopeasti koko karjaan ja lähes 100 % sairastuu viikon kuluessa. Itämisaika on 3–7 päivää. Pahiten sairastuvat aikuiset lehmät. Niillä on kuumetta, maidontuotanto laskee voimakkaasti, silmä- ja sierainvuotoa ja yskää voi esiintyä. Kuolleisuus on alhainen, uloste normalisoituu yleensä 2–3 päivässä.
Eimeria-kokkidit voivat aiheuttaa ripulia vuodenkin ikäisille vasikoille tai vastapoikineille hiehoille. Talviostertagioosi (tyyppi II ostertagioosi) on harvinainen, syynä on juoksutusmahassa lepovaiheisena talvehtivien Ostertagian toukkien äkillinen aktivaatio, jolloin seurauksena on voimakas ripuli.
Salmonella voi olla erityisesti vastapoikineen lehmän kuumeisen ripulin syynä. Krooninen ripuli aikuisella eläimellä voi myös olla paratuberkuloosin oire .
Näytteenotto
- Salmonella, loiset: ulostenäyte 2–3 sairaasta eläimestä (Ruokavirasto Kuopio).
- Talvikoronavirus: ulostenäyte esimerkiksi 3–5 äskettäin sairastuneesta naudasta (Ruokavirasto Helsinki, virologia).
- Paratuberkuloosi: ulostenäyte, seeruminäyte (Ruokavirasto Helsinki, eläintautibakteriologia).