Poron rokkovirus tunnistettiin ensimmäisen kerran Norjassa vuonna 2023. Hirvirokkoviruksiin (cervidpoxvirus) kuuluvaa virusta kutsutaan alustavasti poron rokkovirukseksi ja tautia nimellä pororokko. Tautia on havaittu Ruotsissa ja Norjassa.
Poron rokkovirus aiheuttaa ihohaavoja ja rupia pääasiassa silmien ja sukuelinten ympärille, eikä sen ole havaittu sairastuttavan poroja vakavasti. Paraneminen kestää yleensä muutamia viikkoja, joskus kuukausia. Nykytiedon mukaan viruksen ei katsota tarttuvan ihmiseen.
Sairastuneet ovat olleet pääasiassa vasoja ja immuunipuutteisia eläimiä. Jos ryhmässä on useita alttiita poroja samanaikaisesti, se voi johtaa laajempaan tartunnan leviämiseen ja viruksen kertymiseen ympäristössä. Sairastuneiden porojen ruvet sisältävät suuren määrän viruspartikkeleita, jotka voivat levitä ympäristöön, kuten maaperään ja rehuun. Rokkovirukset voivat säilyä ympäristössä useita kuukausia. Oireettomia taudinkantajia esiintynee paljon. Stressi lisää riskiä saada kliinisiä oireita.
Jos poroissa havaitaan rokkovirukseen viittaavia rupia, tulisi poron omistajan ottaa yhteyttä eläinlääkäriin. Ihohaavat ja ruvet ovat yleensä kivuliaita, joten sairaat porot tarvitsevat hoitoa ja erityistä huolenpitoa. Taudin leviämisen estämiseksi sairaat porot tulee eristää muista ja niiden ruokinta ja muu käsittely tulee jättää viimeiseksi. Sairaiden porojen käsittelyssä käytettyjä työvälineitä tai ruokintakaukaloita ei tule käyttää terveillä poroilla.
Pororokkoa ei ole vielä todettu Suomessa, mutta on mahdollista, jopa todennäköistä, että sitä esiintyy myös meillä. Suomalaisissa poroissa esiintyy suutaudiksi kutsuttua samankaltaista haavaista suun tulehdusta, ja näissä näytteissä on havaittu poxviruksiin kuuluvia parapoxviruksia (esim. orf).