Tapaukset luonnonvaraisissa villisioissa

Suomessa ei ole koskaan todettu afrikkalaisen sikaruton tapauksia.

Jos afrikkalainen sikarutto todetaan luonnonvaraisessa villisiassa, perustaa Ruokavirasto löytöpaikan ympärille tartuntavyöhykkeen. Tartuntavyöhykkeen tarkka sijainti ja rajat sekä sillä voimassa olevat rajoitukset esitetään Ruokaviraston tartuntavyöhykepäätöksessä ja sen liitteenä olevassa kartassa. Päätös tulee voimaan välittömästi.

Tartuntavyöhykkeen raja voi sijaita korkeintaan 50 km etäisyydellä taudin esiintymispaikasta, ellei ole erityisiä syitä perustaa laajempaa vyöhykettä. Vyöhykkeen koon ja rajojen määrittelyssä otetaan huomioon mm. tiedot alueen villisikojen määrästä ja elinalueista, sikojen pitopaikkojen sijainti, hallinnolliset rajat ja luonnolliset maantieteelliset esteet, jotka vaikuttavat villisikojen liikkumiseen.

Komissio perustaa myöhemmin tartuntavyöhykkeen korvaavan rajoitusvyöhykkeen II ja sen ympärille rajoitusvyöhykkeen I, joka vastaa lisärajoitusvyöhykettä.

Tartuntavyöhyke/rajoitusvyöhyke II ja mahdollinen lisärajoitusvyöhyke/rajoitusvyöhyke I ovat voimassa niin kauan, kunnes tartunta saadaan hävitettyä villisikapopulaatiosta ja se voidaan osoittaa epidemiologisilla tiedoilla. Käytännössä se voisi viedä vähintään vuoden. Ruokavirasto tiedottaa erikseen vyöhykkeen lakkauttamisesta.

Tartuntavyöhykkeellä toteutettavat tautisuojaustoimenpiteet

Kunnaneläinlääkärin on tarkastettava edustava määrä sellaisia tartuntavyöhykkeellä sijaitsevia sikojen pitopaikkoja, joihin aluehallintoviraston tekemän riskiarvioinnin perusteella arvioidaan sisältyvän suurin riski afrikkalaisen sikaruton leviämisestä. Tarkastuksen yhteydessä on tarkistettava sikojen merkinnät ja eläinluettelot sekä se, että suorat ja epäsuorat kontaktit pidettävien sikojen ja luonnonvaraisten villisikojen välillä on estetty tehokkaasti.

1. Luonnonvaraisesta villisiasta saadun lihan ja käsittelemättömien sivutuotteiden, villisian osien sekä materiaalien ja välineiden, jotka voivat olla afrikkalaisen sikaruton viruksen saastuttamia, tuominen tartuntavyöhykkeellä sijaitseviin pitopaikkoihin on kiellettyä;
2. Sikojen pitopaikoista vastuussa olevien on huolehdittava, että suorat ja epäsuorat kontaktit tartuntavyöhykkeellä pidettävien sikojen ja luonnonvaraisten villisikojen välillä on estetty tehokkaasti;
3. Sikojen pitopaikoissa käyvien henkilöiden on pukeuduttava vain kyseisessä pitopaikassa käytettäviin suojavaatteisiin, vaihdettava jalkineensa eläinsuojien sisään- ja uloskäynnin yhteydessä niin, että eläinsuojissa käytettävien jalkineiden ja eläinsuojien ulkopuolella käytettävien jalkineiden jalanjäljet eivät kohtaa sekä pestä ja desinfioitava kätensä ja jalkineensa eläinsuojaan tullessaan ja sieltä poistuessaan. Pitopaikasta vastuussa olevan toimijan on järjestettävä mahdollisuus jalkineiden desinfiointiin sekä käsien pesuun ja desinfiointiin;
4. Aluehallintoviraston tulee huolehtia, että kaikki tartuntavyöhykkeellä lopetetut ja kuolleena löydetyt luonnonvaraiset villisiat tutkitaan ja niistä otetaan näytteitä afrikkalaisen sikaruton varalta;
5. Aluehallintoviraston tulee huolehtia, että kaikkien tartuntavyöhykkeellä ammuttujen, muutoin lopetettujen ja kuolleena löydettyjen luonnonvaraisten villisikojen ruhot ja elimet hävitetään tavalla, josta ei aiheudu afrikkalaisen sikaruton leviämisen vaaraa;
6. Metsästäjien on toimitettava seurantanäytteet kaikista ammutuista luonnonvaraisista villisioista tutkittavaksi afrikkalaisen sikaruton varalta.
7. Luonnonvaraisten villisikojen ja kaikkien muiden eläinlajien metsästys on kielletty. Kielto ei koske aluehallintoviraston järjestämää luonnonvaraisten villisikojen metsästystä tartuntavyöhykkeeseen kuuluvalla alueella, jolla tartuntaa todennäköisesti esiintyy.
8. Muu maastossa tapahtuva toiminta, joka mahdollisesti levittää tartuntaa, on kielletty. (Tämä kohta harkitaan tapauskohtaisesti. Se voi kattaa esimerkiksi metsätaloustyöt, moottoriajoneuvojen käytön maastossa, yleisö- ja urheilutapahtumien järjestämisen sekä muut vastaavat tapahtumat tai toiminnat maastossa.)
9. Luonnonvaraisten villisikojen ruokinta on kielletty. Kielto ei koske sellaista luonnonvaraisten villisikojen ruokintaa, joka liittyy aluehallintoviraston järjestämään metsästykseen.
10. Muiden eläinlajien kuin villisikojen ruokinta on kielletty. Kielto ei koske sellaisia ruokintatapoja ja -menetelmiä, joissa villisiat eivät pääse syömään rehua, tai ruokintaa sellaisella rehulla, joka ei houkuttele villisikoja ruokintapaikalle.
11. Luonnonvaraisten eläinten haaskaruokinta on kielletty. Kielto ei koske sellaisen haaskaruokintapaikan käyttöä, johon aluehallintovirasto on myöntänyt poikkeusluvan.
12. Ajoneuvot, joita käytetään tartuntavyöhykkeellä pidettyjen tai luonnonvaraisten sikojen tai niistä saatujen sivutuotteiden kuljettamiseen, on puhdistettava ja desinfioitava välittömästi kunkin kuljetuksen jälkeen eläinterveysviranomaisen osoittamassa paikassa, ja liikenteenharjoittajan tulee säilyttää suoritettua puhdistusta ja desinfiointia koskevat todisteet ajoneuvossa.
13. Kaiken mahdollisesti afrikkalaisen sikaruton viruksella saastuneen materiaalin ja välineistön siirtäminen pois tartuntavyöhykkeeltä on kiellettyä, ellei sitä ole tehty vaarattomaksi viruksen tuhoavalla tavalla.
14. Sikojen siirtäminen tartuntavyöhykkeellä tai tartuntavyöhykkeeltä sen ulkopuolelle on kiellettyä.

Poikkeus sikojen siirtämiseksi pitopaikkoihin

Sikojen siirtokielto ei koske sikojen siirtoja tartuntavyöhykkeellä tai muualla Suomessa sijaitseviin pitopaikkoihin, jos seuraavat ehdot täyttyvät:

1. 1. siat ovat olleet pitopaikassaan vähintään siirtoa edeltävien 30 vuorokauden ajan tai syntymästään saakka;
   2. sikojen pitopaikkaan ei ole tuotu siirtoa edeltäneiden 30 vuorokauden aikana sikoja tartuntavyöhykkeen muista kuin sellaisista pitopaikoista, jotka täyttävät tämän päätöksen kohdan 14 vaatimukset;
   3. kunnaneläinlääkäri on tarkastanut siat afrikkalaisen sikaruton oireiden varalta siirtoa edeltävien 24 tunnin aikana ja tarkastuksen löydösten perusteella on tarvittaessa tehty tutkimus afrikkalaisen sikaruton taudinaiheuttajan varalta ennen siirtoa;
   4. sikojen pitopaikassa on iii. kohdassa tarkoitetulla tavalla tarkastettu ja tutkittu tautivapauden toteamiseksi riittävä määrä myös muita kuin siirrettäviä sikoja;
   5. sikojen pitopaikassa noudatetaan tämän päätöksen 1–3 kohtien kieltoja ja toimenpiteitä sekä komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2023/594 liitteen III 2 kohdan a–g alakohdan mukaisia tehostettuja bioturvaamistoimenpiteitä;
   6. sikojen pitopaikassa on siirtoa edeltävien 15 vuorokauden aikana tutkittu vähintään kerran viikossa kaksi itsestään kuollutta yli 60 vuorokauden ikäistä sikaa tai, jos tällaisia ei ole, kaksi vieroituksen jälkeen itsestään kuollutta sikaa, afrikkalaisen sikaruton viruksen varalta;
   7. siat kuljetetaan määräpaikkana olevaan pitopaikkaan ensisijaisesti pääteitä pitkin ja ilman kuorman purkamista tai pysähdyksiä; ja
   8. siat pidetään määräpaikkana olevassa pitopaikassa vähintään 15 päivän ajan.

Poikkeus sikojen viemiseksi teurastettavaksi

Sikojen siirtokielto ei koske sikoja, jotka kuljetetaan Suomessa sijaitsevaan teurastamoon välittömästi teurastettaviksi, jos ne täyttävät kohdan 14 alakohtien iii-vii vaatimukset. Siat on lisäksi pidettävä erillään muista sioista ja sioista saatavaa tuoretta lihaa ja lihavalmisteita saa myydä vain Suomessa. Tällaisista sioista saadut sivutuotteet on käsiteltävä kohdan 16 alakohdan ii mukaisesti. Lihavalmisteita, jotka on käsitelty komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/687 liitteen VII mukaisesti, saa kuitenkin myydä myös toisiin jäsenmaihin ja kolmansiin maihin.

15. Sikojen sukusolujen ja alkioiden siirtäminen tartuntavyöhykkeen ulkopuolelle on kiellettyä. Kielto ei kuitenkaan koske sellaisten tartuntavyöhykkeellä kerättyjen sikojen sukusolujen ja alkioiden siirtoa, jotka siirretään muualla Suomessa sijaitseviin pitopaikkoihin ja jotka on kerätty hyväksytyssä sukusolujen ja alkioiden pitopaikassa sellaisista sioista, jotka täyttävät  kohdan 14 alakohtien ii, iv, v ja vi edellytykset ja joille on tehty kunnaneläinlääkärin suorittama kliininen tarkastus sukusolujen tai alkioiden keräystä edeltävien 24 tunnin aikana ja tarkastusten löydösten perusteella tarvittaessa tutkimus afrikkalaisen sikaruton taudinaiheuttajan varalta ennen sukusolujen tai alkioiden keräystä.

16. Sioista saatavien sivutuotteiden siirtäminen tartuntavyöhykkeen ulkopuolelle on kiellettyä.

1. 1. Kielto ei koske tartuntavyöhykkeen ulkopuolella pidetyistä ja tartuntavyöhykkeellä sijaitsevassa teurastamossa teurastetuista sioista saatavia sivutuotteita sillä edellytyksellä, että tällaiset sivutuotteet pidetään erillään niistä sivutuotteista, jotka saadaan tartuntavyöhykkeellä pidetyistä sioista.
   2. Kielto ei koske sellaisia sioista saatavia sivutuotteita, jotka kuljetetaan suoraan Suomessa sijaitsevaan, muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 1069/2009 mukaisesti hyväksyttyyn laitokseen, jossa ne käsitellään tai hävitetään mainitun asetuksen 24 artiklan 1 kohdan a, b tai c alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Virkaeläinlääkärin on sinetöitävä kukin kuljetusväline välittömästi sen jälkeen, kun eläimistä saatavien sivutuotteiden lähetys on lastattu.

17. Sioista saatavan tuoreen lihan ja lihavalmisteiden siirtäminen tartuntavyöhykkeen ulkopuolelle on kiellettyä.

Kielto ei koske sellaista tuoretta lihaa ja sellaisia lihavalmisteita, jotka on saatu tämän päätöksen kohdan 14 alakohtien ii ja iii edellytykset täyttävistä sioista tai tartuntavyöhykkeen ulkopuolella pidetyistä sioista. Lihaa ja lihavalmisteita saa myydä vain Suomessa. Valmistuksessa syntyneet sivutuotteet on käsiteltävä tämän päätöksen kohdan 16 alakohdan ii mukaisesti.

Lihavalmisteita, jotka on käsitelty komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/687 liitteen VII mukaisesti, saa kuitenkin myydä myös toisiin jäsenmaihin ja kolmansiin maihin.

Poikkeusluvat

Aluehallintovirasto voi eläintautilain 29 §:n 2 momentin mukaisesti myöntää yksittäistapauksia koskevia ja tapauskohtaista riskinarviointia edellyttäviä poikkeuksia tartuntavyöhykkeellä noudatettavista kielloista ja toteutettavista toimenpiteistä, jos poikkeaminen ei aiheuta eläintaudin leviämisen vaaraa. Lupa poikkeamiseen myönnetään hakemuksesta. Luvassa asetetaan eläintaudin vastustamiseksi välttämättömät ehdot.

Toimintasuunnitelma afrikkalaisen sikaruton (ASF) hävittämiseksi luonnonvaraisista villisioista

Käytännön toimenpiteitä ja eri viranomaisten ja muiden tahojen tehtäviä taudintorjuntatilanteessa on kuvattu toimintasuunnitelmassa afrikkalaisen sikaruton (ASF) hävittämiseksi luonnonvaraisista villisioista. Suunnitelma on tarkoitettu niille viranomaisille ja muille tahoille, joita afrikkalaisen sikaruton tartunta luonnonvaraisissa villisioissa voi jollakin tavalla koskea, jotta he voivat etukäteen varautua mahdolliseen tautitilanteeseen. 

Afrikkalaisen sikaruton vuoksi perustettava lisärajoitusvyöhyke

Tällä hetkellä ei Suomessa ole voimassa olevia lisärajoitusvyöhykkeitä.

Jos afrikkalainen sikarutto on todettu luonnonvaraisessa villisiassa tai sikojen pitopaikassa, on Ruokavirasto perustanut taudin esiintymispaikan ympärille tartunta- tai rajoitusvyöhykkeen. Tämän vyöhykkeen ympärille Ruokavirasto voi tarvittaessa perustaa lisärajoitusvyöhykkeen alueelle, jolla tartuntaa ei ole todettu, mutta joka toimii puskurivyöhykkeenä tartunta- tai rajoitusvyöhykkeen ympärillä ja estää tartunnan leviämistä. Lisärajoitusvyöhyke voidaan perustaa myöhemmin kuin tartunta- tai rajoitusvyöhyke. Lisärajoitusvyöhykkeen sijainti ja rajat sekä sillä voimassa olevat rajoitukset esitetään Ruokaviraston lisärajoitusvyöhykepäätöksessä ja sen liitteenä olevassa kartassa.

 Taudintorjuntatoimenpiteet lisärajoitusvyöhykkeellä

1.  Luonnonvaraisesta villisiasta saadun lihan ja käsittelemättömien sivutuotteiden, villisian osien sekä materiaalien ja välineiden, jotka voivat olla afrikkalaisen sikaruton viruksen saastuttamia, tuominen lisärajoitusvyöhykkeellä sijaitseviin pitopaikkoihin on kiellettyä;
2. Sikojen pitopaikoista vastuussa olevien on huolehdittava, että suorat ja epäsuorat kontaktit lisärajoitusvyöhykkeellä pidettävien sikojen ja luonnonvaraisten villisikojen välillä on estetty tehokkaasti;
3. Sikojen pitopaikoissa käyvien henkilöiden on pukeuduttava vain kyseisessä pitopaikassa käytettäviin suojavaatteisiin, vaihdettava jalkineensa eläinsuojien sisään- ja uloskäynnin yhteydessä niin, että eläinsuojissa käytettävien jalkineiden ja eläinsuojien ulkopuolella käytettävien jalkineiden jalanjäljet eivät kohtaa sekä pestä ja desinfioitava kätensä ja jalkineensa eläinsuojaan tullessaan ja sieltä poistuessaan. Pitopaikasta vastuussa olevan toimijan on järjestettävä mahdollisuus jalkineiden desinfiointiin sekä käsien pesuun ja desinfiointiin;
4. Aluehallintoviraston tulee huolehtia, että kaikki lisärajoitusvyöhykkeellä lopetetut ja kuolleena löydetyt luonnonvaraiset villisiat tutkitaan ja niistä otetaan näytteitä afrikkalaisen sikaruton varalta;
5. Aluehallintoviraston tulee huolehtia, että kaikkien lisärajoitusvyöhykkeellä ammuttujen, muutoin lopetettujen ja kuolleena löydettyjen luonnonvaraisten villisikojen ruhot ja elimet hävitetään tavalla, josta ei aiheudu afrikkalaisen sikaruton leviämisen vaaraa;
6. Metsästäjien on toimitettava seurantanäytteet kaikista ammutuista luonnonvaraisista villisioista tutkittavaksi afrikkalaisen sikaruton varalta. Metsästäjä saa käyttää omassa taloudessaan sellaista metsästetyn villisian lihaa, joka on tutkittu afrikkalaisen sikaruton varalta ja jossa tautia ei ole todettu.
7. Sikojen siirrot lisärajoitusvyöhykkeeltä Suomen ulkopuolelle on kielletty.

Poikkeusluvat

 Aluehallintovirasto voi eläintautilain 29 §:n 2 momentin mukaisesti myöntää yksittäistapauksia koskevia ja tapauskohtaista riskinarviointia edellyttäviä poikkeuksia lisärajoitusvyöhykkeellä noudatettavista kielloista ja toteutettavista toimenpiteistä, jos poikkeaminen ei aiheuta eläintaudin leviämisen vaaraa. Lupa poikkeamiseen myönnetään hakemuksesta. Luvassa asetetaan eläintaudin vastustamiseksi välttämättömät ehdot.