1. Mikä on virallinen eläintautiepäily?
Jos läänineläinlääkäri epäilee oireiden tai vaikkapa alustavan tutkimustuloksen perusteella, että sikatilalla saattaa esiintyä afrikkalaista sikaruttoa, antaa hän sikatilalle päätöksen, jossa määrätään toimenpiteistä, joilla mahdollisen taudin leviämistä estetään. Jos epäily saadaan poissuljettua laboratoriotutkimuksin, päätös kumotaan.
2. Miten tilaan kohdistuva päätös afrikkalaisen sikaruton leviämisen estämiseksi vaikuttaa tilan toimintaan?
- Sikojen ja muiden eläinten tuominen tilalle ja niiden vieminen sieltä pois on kielletty.
- Sikojen pitäjän tulee, tavallisten rekisteröintitietojen lisäksi, pitää ryhmittäin erillistä luetteloa kaikista pitopaikassa sairastuneista sioista.
- Sikojen pitäjän tulee pitää siat eläinsuojissa tai muussa sellaisessa paikassa, jossa ne voidaan eristää.
- Siasta saadun lihan, rehujen, sikojen raatojen, sperman, munasolujen ja alkioiden sekä tautia mahdollisesti levittävien muiden tuotteiden, aineiden sekä välineiden vieminen pois tilalta on kielletty.
- Tilalla asuvat ja käyvät ihmiset ja ajoneuvot eivät saa mennä toiselle sikatilalle ennen kuin tilalta poistumisesta on kulunut vähintään kaksi vuorokautta.
- Sikojen pitäjän tulee huolehtia suojavaatteiden käytöstä tilalla.
- Sikojen pitäjän tulee huolehtia ihmisten varusteiden sekä ajoneuvojen asianmukaisesta puhdistuksesta ja desinfektiosta eläinsuojien ja pitopaikan sisään- ja uloskäyntien yhteydessä.
- Sikojen pitäjän tulee tarvittaessa hävittää haittaeläimiä tilalta.
3. Rajoitetaanko sikatilan perheen työssäkäyntiä tai koulunkäyntiä tilan ulkopuolella, jos tilalla epäillään tai todetaan afrikkalainen sikarutto?
- Tilalta saa poistua normaalisti esimerkiksi kauppaan, kouluun ja työpaikalle.
- Tilalla asuvat ja käyvät ihmiset ja ajoneuvot eivät kuitenkaan saa mennä toiselle sikatilalle ennen kuin tilalta poistumisesta on kulunut vähintään kaksi vuorokautta. Joten jos työpaikka on toisella sikatilalla, ei sinne saa mennä ennen kuin omalta tilalta poistumisesta on kulunut vähintään kaksi vuorokautta. Tällöin on noudatettava myös muita tartunnan leviämisen estäviä tautisuojaustoimenpiteitä.
4. Mitä tapahtuu tilalla, jossa afrikkalainen sikarutto on todettu?
Ruokavirasto määrää kaikki tartuntatilan siat lopetettavaksi. Virkaeläinlääkärit vastaavat sikojen lopetuksesta. Sikojen lopetustapa päätetään tapauskohtaisesti ja lopetus tehdään siten, että eläinsuojelulainsäädäntöä noudatetaan ja eläinten hyvinvointi huomioidaan. Lopetettujen ja kuolleiden sikojen hävitys harkitaan tapauskohtaisesti, pääsääntöisesti ruhot hävitetään hävityslaitoksessa. Jos päädytään kuolleiden sikojen hautaamiseen, huomioidaan ympäristölainsäädännöstä tulevat vaatimukset, esimerkiksi pohjavesialueet. Sikojen lopetus ja hävitys tehdään siten, että tartunnan mahdollinen leviäminen saadaan estettyä.
Sikojen lopetuksen ja hävityksen jälkeen tila saneerataan ja desinfioidaan. Sellainen laitteisto, rehu ja tuotteet, jota ei ole mahdollista käsitellä tartuntavaarattomaksi tai desinfioida, hävitetään.
5. Mitä ovat suojavyöhyke ja valvontavyöhyke?
Jos afrikkalainen sikarutto todetaan kotisioissa, Ruokavirasto perustaa päätöksellään rajoitusvyöhykkeen, joka jaetaan kahteen osaan. Rajoitusvyöhykkeen sisempi osa on suojavyöhykettä, sen raja sijaitsee vähintään kolmen kilometrin etäisyydellä taudin esiintymispaikasta. Valvontavyöhykkeen raja sijaitsee vähintään kymmenen kilometrin etäisyydellä taudin esiintymispaikasta siten, että suojavyöhyke kuuluu valvontavyöhykkeeseen.
Lisätietoja rajoituksista ja rajoitusvyöhykkeistä ASF-tapauksessa.
6. Saako rajoitusvyöhykkeillä siirtää niiden tilojen eläimiä, joissa ei ole sikoja mutta on muita eläimiä?
Vain sikatilojen eläinten siirtoja on rajoitettu rajoitusvyöhykkeellä.
7. Mitä viranomaiset tekevät suojavyöhykkeellä?
Aluehallintovirasto kokoaa luettelon kaikista suojavyöhykkeellä olevista sikatiloista.
Kunnaneläinlääkäri käy kaikissa suojavyöhykkeellä olevilla sikatiloilla seitsemän vuorokauden kuluessa vyöhykkeen perustamisesta. Käynnillä hän tarkastaa sikojen merkinnät ja eläinluettelot, sekä tekee eläimille kliinisen tarkastuksen ja ottaa tarvittaessa näytteitä tutkittavaksi afrikkalaisen sikaruton varalta.
Aluehallintovirasto huolehtii, että suojavyöhykkeen rajoilla valvotaan ajoneuvojen desinfioinnin noudattamista ja toteutetaan desinfiointia koskevia tarvittavia lisätoimenpiteitä.
8. Millaisia rajoituksia sikatiloihin kohdistuu suojavyöhykkeellä?
Sikojen kuljettaminen suojavyöhykkeellä on kielletty. Kielto ei kuitenkaan koske tilan sisällä tapahtuvaa välttämätöntä kuljetusta eikä maanteitse tai rautateitse pysähtymättä ja lastia purkamatta tapahtuvaa kauttakuljetusta.
Sian sperman, alkioiden ja munasolujen kuljettaminen pois suojavyöhykkeellä sijaitsevalta sikatilalta on kielletty.
Muiden kotieläinten kuin sikojen tuominen suojavyöhykkeellä sijaitsevalle sikatilalle ja vieminen sieltä pois on kiellettyä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta myöntää luvan poiketa kiellosta, mikäli poikkeaminen ei aiheuta afrikkalaisen sikaruton leviämisen vaaraa.
Sikatiloilla, jotka sijaitsevat suojavyöhykkeellä, sikojen pitäjien tulee seurata sikojen terveydentilaa ja ilmoittaa kuolleista ja sairastuneista sioista viipymättä kunnaneläinlääkärille tai läänineläinlääkärille
Sikatiloilla käyvien ihmisten tulee käyttää vain kyseisellä tilalla käytettäviä suojavaatteita ja vaihtaa jalkineensa sikalan sisään- ja uloskäynnin yhteydessä niin, että sikalassa käytettävien jalkineiden ja sikalan ulkopuolella käytettävien jalkineiden jalanjäljet eivät kohtaa sekä pestä ja desinfioida kätensä sikalaan tullessaan ja sieltä poistuessaan. Sikojen pitäjien tulee varata mahdollisuus jalkineiden desinfiointiin desinfektioaltaassa sekä käsien pesuun ja desinfiointiin.
9. Mitä viranomaiset tekevät valvontavyöhykkeellä?
Aluehallintovirasto kokoaa luettelon kaikista valvontavyöhykkeellä olevista sikatiloista.
10. Millaisia rajoituksia sikatiloihin kohdistuu valvontavyöhykkeellä?
Sikojen kuljettaminen valvontavyöhykkeellä on kielletty. Kielto ei kuitenkaan koske tilan sisällä tapahtuvaa välttämätöntä kuljetusta eikä maanteitse tai rautateitse pysähtymättä ja lastia purkamatta tapahtuvaa kauttakuljetustaeikä sikojen kuljettamista valvontavyöhykkeen ulkopuolelta valvontavyöhykkeellä sijaitsevaan teurastamoon välittömästi teurastettaviksi.
Sian sperman, alkioiden ja munasolujen kuljettaminen pois valvontavyöhykkeellä sijaitsevalta sikatilalta on kielletty.
Muiden kotieläinten kuin sikojen tuominen valvontavyöhykkeellä sijaitsevalle sikatilalle ja vieminen sieltä pois on kiellettyä vyöhykkeen perustamista seuraavien seitsemän päivän aikana.
Sikatiloilla, jotka sijaitsevat valvontavyöhykkeellä, sikojen pitäjien tulee seurata sikojen terveydentilaa ja ilmoittaa kuolleista ja sairastuneista sioista viipymättä kunnaneläinlääkärille tai läänineläinlääkärille
Sikatiloilla käyvien ihmisten tulee käyttää vain kyseisellä tilalla käytettäviä suojavaatteita ja vaihtaa jalkineensa sikalan sisään- ja uloskäynnin yhteydessä niin, että sikalassa käytettävien jalkineiden ja sikalan ulkopuolella käytettävien jalkineiden jalanjäljet eivät kohtaa sekä pestä ja desinfioida kätensä sikalaan tullessaan ja sieltä poistuessaan. Sikojen pitäjien tulee varata mahdollisuus jalkineiden desinfiointiin desinfektioaltaassa sekä käsien pesuun ja desinfiointiin.
11. Minkälaisia rajoituksia sikatiloihin kohdistuu villisikojen ASF-tartunnan takia perustetulla tartuntavyöhykkeellä?
Sikojen siirtäminen tartuntavyöhykkeellä ja niiden vieminen sieltä pois on kielletty. Kielto ei koske sikoja, jotka on tutkittu ja pidetty MMM asetuksessa 628/2023 esitettyjen erityisten vaatimusten mukaisesti.
Sikojen, sekä sian sukusolujen ja alkioiden siirtäminen tartuntavyöhykkeellä sijaitsevalta sikatilalta vyöhykkeen ulkopuolelle on kielletty.
Luonnonvaraisesta villisiasta saatujen käsittelemättömien sivutuotteiden tuominen tartuntavyöhykkeellä sijaitseville sikatiloille on kielletty.
Sikojen pitäjän tulee pitää siat eläinsuojissa tai muutoin eristettynä luonnonvaraisista villisioista.
Sikatiloilla käyvien ihmisten tulee käyttää vain kyseisellä tilalla käytettäviä suojavaatteita ja vaihtaa jalkineensa sikalan sisään- ja uloskäynnin yhteydessä niin, että sikalassa käytettävien jalkineiden ja sikalan ulkopuolella käytettävien jalkineiden jalanjäljet eivät kohtaa sekä pestä ja desinfioida kätensä sikalaan tullessaan ja sieltä poistuessaan. Sikojen pitäjien tulee varata mahdollisuus jalkineiden pesuun ja desinfiointiin sekä käsien pesuun ja desinfiointiin.
Lisätietoja rajoituksista ja rajoitusvyöhykkeistä ASF-tapauksessa.