Luonnonvaraisissa linnuissa todetun korkeapatogeenisen lintuinfluenssan vuoksi perustetut tartuntavyöhykkeet
Tällä hetkellä ei ole voimassa olevia tartuntavyöhykkeitä
Ruokavirasto on 20.7.2023 perustanut korkeapatogeenisen lintuinfluenssan esiintymisalueiden ympärille tartuntavyöhykkeen, jolla pyritään estämään taudin leviäminen edelleen siipikarjaan ja vankeudessa pidettäviin lintuihin. Ruokavirasto laajensi lintuinfluenssan tartuntavyöhykettä 25.7.2023. Ruokavirasto muutti tartuntavyöhykkeellä voimassa olevia tautisuojausmääräyksiä 16.10.2023 alkaen. Määräys siitä, että henkilöiden käynnit lintujen eläinsuojassa on kielletty muusta kuin välttämättömästä syystä, kumottiin.
Tartuntavyöhyke kattaa Varsinais-Suomen, Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien lisäksi nyt myös Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen maakunnat. Tartuntavyöhykkeen tarkka sijainti ja rajat ilmenevät alla olevasta kartasta. Päätös on voimassa välittömästi.
Tartuntavyöhyke lakkautetaan, kun Ruokavirasto arvio, ettei sille enää ole tarvetta lintuinfluenssan leviämisen estämiseksi. Ruokavirasto tiedottaa erikseen vyöhykkeen lakkauttamisesta. Tartuntavyöhyke lakkautettiin 8.11.2023.
Tartuntavyöhyke - toimenpiteet ja rajoitukset
Tartuntavyöhykkeellä toteutettavat tautisuojaustoimenpiteet 16.10.2023 alkaen:
- Siipikarjan tai vankeudessa pidettävien lintujen eläinsuojassa käyvien henkilöiden tulee pukeutua vain kyseisessä eläinsuojassa käytettäviin suojavaatteisiin, vaihtaa jalkineet eläinsuojan sisään- ja uloskäynnin yhteydessä. Lisäksi kädet on pestävä ja desinfioitava eläinsuojaan tullessa. Mikäli käsienpesua ei ole mahdollista suorittaa, on kuitenkin desinfioitava kädet.
- Lintujen rehut ja kuivikkeet on säilytettävä niin, että luonnonvaraiset linnut eivät pääse niiden kanssa kosketuksiin.
Tartuntavyöhykkeellä on kiellettyä pitää siipikarjaa tai vankeudessa pidettäviä lintuja ulkona
Edellä mainittu kielto ei kuitenkaan koske:
- pysyviä laitoksia, joissa pidetään pääasiassa luonnonvaraisiin eläinlajeihin kuuluvia eläimiä näytteillä yleisölle (eläintarhat);
- kyyhkyslakoista tapahtuvia vapaalentoja;
- tarhattuja sileälastaisia lintuja; eikä
- sellaisia pitopaikkoja, joissa ulkotarhat on kauttaaltaan aidattu ja katettu riittävän tiheällä verkolla tai muulla vastaavalla tavalla siten, että luonnonvaraiset vesi- ja petolinnut sekä lokit ja varislinnut eivät pääse kosketuksiin siipikarjan tai vankeudessa pidettävien lintujen kanssa.
Poikkeukset
Aluehallintovirasto voi myöntää hakemuksesta yksittäistapauksessa luvan poiketa tartuntavyöhykkeellä noudatettavasta kiellosta tai rajoituksesta, jos poikkeaminen ei aiheuta taudin leviämisen vaaraa.
Ilmoita lintuinfluenssaepäilystä kunnaneläinlääkärille
Siipikarjan ja harrastelintujen omistajan tulee ilmoittaa heti kunnan- tai läänineläinlääkärille, jos hän havaitsee linnuissaan lintuinfluenssaan viittaavia sairauden oireita. Lintuinfluenssan esiintymiseen siipikarjassa voivat viitata sairauden oireiden kuten apaattisuuden ja ruokahaluttomuuden lisäksi seuraavat muutokset:
- rehun ja veden kulutuksen pieneneminen
- munantuotannon pieneneminen tai
- lisääntynyt kuolleisuus
Ilmoituksen saatuaan virkaeläinlääkäri arvioi tilanteen, ja jollei muuta ilmeistä syytä muutoksille ole, eläinlääkäri lähettää linnuista näytteitä tutkittaviksi Ruokavirastoon.