Mycoplasma gallisepticum

Mykoplasmabakteeri aiheuttaa hengitystietulehduksia siipikarjalle. Mycoplasma gallisepticum tarttuu kanaan, kalkkunaan, riistakanalintuihin (esimerkiksi peltopyy, fasaani), kyyhkysiin ja moniin luonnonlintuihin. Luonnonlinnuista tartunnan leviäminen siipikarjaan on kuitenkin epätodennäköistä.  Ankat ja hanhet voivat myös saada tartunnan, jos ovat pitkään läheisessä kontaktissa sairastuneisiin kalkkunoihin tai kanoihin. 

Oireet

Tauti voi esiintyä akuutissa tai kroonisessa muodossa. Taudin akuutti muoto ilmenee hengitystieinfektiona varsinkin nuorissa linnuissa. Taudin krooniselle muodolle tunnusomaista ovat ylempien hengitysteiden oireet kuten nuha ja aivastelu, silmätulehdukset, poskionteloiden tulehdus erityisesti kalkkunoilla sekä muninnanlasku jalostus- ja munintakanaloissa. Tartunta voi joskus olla myös oireeton.

Taudin määritys ja näytteenotto

Mycoplasma gallisepticum -tartunta todetaan linnuista tutkimalla serologisesti, onko niiden veressä vasta-aineita ko. bakteerille (vain kanat ja kalkkunat) tai reaaliaikaPCR-tutkimuksella sivelynäytteistä, onko niiden hengitysteissä ko. bakteeria (kaikki lintulajit). Näytteet otetaan ensisijaisesti oireellisista linnuista. Ruumiinavaukseen tulevista linnuista tutkitaan tarvittaessa Mycoplasma gallisepticum -tartunta reaaliaikaPCR-menetelmällä.

Lisätietoa vasta-ainetutkimuksesta ja PCR-tutkimuksesta hinnastossa.

Leviäminen

Mykoplasmatartunta leviää sekä infektoituneen munan sisällä että linnusta toiseen suoran kosketuksen, eritteiden, välineiden kuljetuslaatikoiden ja ihmisten välityksellä. Kaiken ikäiset kanat ja kalkkunat ovat alttiita tartunnalle. Mykoplasmatartunnan seurauksena muodostuneet vasta-aineet eivät suojaa taudilta eivätkä estä sen leviämistä. Tartunta on siipikarjassa parvikohtainen, eli jos jollain linnulla todetaan tartunta, koko parvi katsotaan infektoituneeksi/tartunnan saaneeksi.

Vastustaminen ja ehkäisy

Mycoplasma gallisepticum -tartunta on luokiteltu Suomen eläintautilainsäädännössä valvottavaksi eläintaudiksi kanoilla ja kalkkunoilla pitopaikoissa, joissa on yli 100 kanaa ja/tai kalkkunaa (325/2021). EU-lainsäädännön mukaan M. gallisepticum kanoilla ja kalkkunoilla luokitellaan D- ja E-luokan eläintaudiksi (EU 2018/1882). Jos eläinlääkäri, eläimen omistaja tai joku muu eläinten kanssa työnsä tai harrastuksensa vuoksi tekemisissä oleva henkilö epäilee Mycoplasma gallisepticum -tartuntaa kanoissa tai kalkkunoissa, pitää hänen ilmoittaa siitä virkaeläinlääkärille mahdollisimman pian. Tarvittaessa virkaeläinlääkäri tekee eläinten pitopaikassa tarkastuksen, antaa menettelyohjeet, ja ottaa tarvittaessa linnuista näytteitä taudin syyn selvittämiseksi.

Jotta tartunta ei leviäisi muihin eläinten pitopaikkoihin, läänineläinlääkäri päättää eläinten siirtorajoituksista ja muista tarvittavista toimista. Tautia todettaessa selvitetään myös, mistä tartunta on voinut pitopaikkaan tulla, ja mihin muualle se on voinut jo levitä. Tässä yhteydessä voidaan ottaa näytteitä myös muiden pitopaikkojen eläimistä. Tautiepäilyn tai todetun tartunnan takia toteutettavista toimenpiteistä säädetään eläintautilaissa 76/2021.

Mycoplasma gallisepticum -tartunta muissa linnuissa on luokiteltu muuksi ilmoitettavaksi eläintaudiksi (325/2021). Eläinlääkärin ja laboratorion on ilmoitettava viimeistään seuraavana arkipäivänä virkaeläinlääkärille epäillessään tai todetessaan linnun sairastavan Mycoplasma gallisepticum -tartuntaa.

Tartunnan ehkäisy perustuu kantajaparvien poistamiseen vanhempaispolvesta ja sitä kautta tuotantopolvesta. Tartunta ehkäistään parhaiten hankkimalla lintuja vain mykoplasmattomista parvista. Mykoplasmatartuntaan ei ole hoitoa, ja lintu voi jäädä taudin kantajaksi koko eliniäkseen. Mykoplasmat tuhoutuvat kohtalaisen herkästi elimistön ulkopuolella, mutta niiden on todettu säilyvän eritteissä useita viikkoja. Mykoplasmat ovat herkkiä tavanomaisille desinfektioaineille.

Seuranta

Mycoplasma gallisepticum -tartunnan esiintymistä seurataan sisämarkkinakauppaan hyväksytyissä siipikarjan pitopaikoissa. Terveistä kana- ja kalkkunaparvista voidaan tutkia mykoplasmavasta-aineet terveydenseurantatutkimuksena. Lisäksi tutkitaan kaikki Mycoplasma gallisepticum -tartunnan oireisiin viittaavat tautiepäilyt tartunnan pois sulkemiseksi ruumiinavaustutkimuksella tai hengitystiepaketilla.

Esiintyminen

Mycoplasma gallisepticum -tartuntaa on todettu Suomessa tuotantosiipikarjassa 1988 ja harrastesiipikarjassa 2015 alkaen. Tartunta on yleinen Euroopassa harrastesiipikarjassa mutta ei tuotantosiipikarjassa.

Sivu on viimeksi päivitetty 25.1.2024