Pidetään Suomi rabieksesta vapaana
Rabies (ihmisen vesikauhu, eläimen raivotauti) on tappava viruksen aiheuttama keskushermostosairaus, joka tarttuu pääasiassa pureman välityksellä. Vuosittain noin 59 000 ihmisen raportoidaan kuolevan rabieksen seurauksena lähinnä Afrikassa ja Aasiassa, todellinen luku on tätäkin suurempi. Tartunnan pääasiallisia levittäjiä ovat kotieläimistä koira ja kissa sekä luonnonvaraiset petoeläimet kuten kettu ja supikoira. Rabiesta esiintyy myös lepakoissa. Rabiesta esiintyy edelleen myös useissa Itä-Euroopan maissa.
Kansainvälistä rabiespäivää vietetään joka vuosi syyskuun 28. päivänä. Päiväksi otettiin Louis Pasteurin kuolinpäivä, koska hän yhdessä kollegansa kanssa kehitti ensimmäisen tehokkaan rabiesrokotteen. Ensimmäisen kerran rabiespäivää vietettiin vuonna 2007.
Ruokavirasto tutkii jatkuvasti luonnonvaraisia eläimiä ja muita epäilyttävistä oireista kärsiviä eläimiä raivotaudin varalta. Poikkeuksellisesti käyttäytyvästä luonnonvaraisesta ketusta, supikoirasta tai muusta petoeläimestä tulee ilmoittaa kunnan- tai läänineläinlääkärille.
Raivotautia vastustetaan rokotuksin
Kotieläinten ja pienpetojen rokottaminen on tärkein keino ehkäistä raivotautia. Metsästykseen käytettävät koirat ja viranomaisten palveluskoirat sekä ulkomailla käyvät koirat, kissat ja fretit on pakko rokottaa rabiesta vastaan. Lisäksi Ruokavirasto suosittelee, että kaikki muut koirat ja kissat rokotetaan säännöllisesti, ja että sellaiset hevoset rokotetaan, jotka oleskelevat alueella, jossa raivotautia esiintyy.
Raivotaudin leviäminen Suomeen luonnonvaraisten eläinten välityksellä pyritään estämään levittämällä kaakkoisrajalle supikoirille ja ketuille tarkoitettua syöttirokotetta.
Koirien liikkuminen Euroopassa ja koirien tuonti Suomeen myös Euroopan ulkopuolelta on lisääntynyt viime vuosina ja tulee todennäköisesti kasvamaan entisestään. Tuojan on varmistettava, että eläin ja sen matkustusasiakirjat täyttävät lainsäädännön vaatimukset. Koirien tuonti ei ole silti koskaan täysin riskitöntä. Ulkomailta tuotujen koirien raivotautivasta-ainetaso on syytä tutkituttaa ja rokotus uusia tarpeen mukaan tai rokottaa varmuuden vuoksi uudestaan Suomeen saapumisen jälkeen.
Metsästäjillä tärkeä rooli seurannassa
Ruokavirasto on tehnyt vuosien ajan yhteistyötä Suomen Riistakeskuksen sekä riistanhoitoyhdistysten kanssa raivotaudin torjuntaan liittyvän näytteenoton järjestämisessä. Metsästäjien lähettämät pienpetonäytteet ovat välttämättömiä raivotautivapauden osoittamisessa. Näytteiden avulla seurataan myös rabiessyöttirokotusten onnistumista. Aktiivisten metsästäjien avulla vuosittainen näytemäärätavoite on yleensä saavutettu ja jopa ylitettykin. Ruokavirasto kiittää kaikkia niitä metsästäjiä, jotka ovat lähettäneet pienpetonäytteitä Ruokavirastoon.
Suomi ollut taudista vapaa 1991 vuodesta lähtien
Raivotautia on vastustettu Suomessa määrätietoisesti vuosikymmenten ajan. Suomalaisissa eläimissä rabiesta on todettu viimeksi vuosien 1988–1989 aikana, jolloin tauti levisi maan rajojen ulkopuolelta pääsääntöisesti kettuihin ja supikoiriin Kaakkois-Suomessa. Rabies hävitettiin eläinten rokotuksilla. Tavoitteena on pitää Suomi jatkossakin taudista virallisesti vapaana. Rabies on kuitenkin Suomessa todettu tuontieläimissä vuosina 2003 ja 2007 sekä luonnonvaraisessa lepakossa 2009, 2016 ja 2017.
Lisätietoja antavat:
erikoistutkija Marja Isomursu (pienpetojen tutkiminen), tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksikkö, puhelin 040 512 1248
ylitarkastaja Tiia Tuupanen (rabieksen vastustaminen eläimillä), eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikkö, puhelin 040 489 3348
erikoistutkija Tiina Nokireki, (rabieksen diagnostiikka), eläintautivirologian tutkimusyksikkö, puhelin 050 413 1687